Sivut

perjantai 31. joulukuuta 2010

Villapaita

Tässä on minun tämän syksyn ja ehkä koko elämäni urotyö. Villapaita. Kysyin syksyllä Mieheltä, mitä hän haluaisi joululahjaksi. Hän sanoi halunneensa aina islantilaisen villapaidan. Näinpä kävin haasteeseen kiinni. Ja tässä on lopputulos!


Ohjeita piti hieman fiksailla ja valmista paitaa vielä kaventaa. Mutta olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Nyt kelpaa Miehen mennä pilkille ja lätkää pelaamaan tai mitä tahansa.



Näin vuoden lopuksi paljastan (meidän molempien) tulevan vuoden haaveen ja haasteen, joka tulee näihin maisemiin. Siinäpä sitten kirjoiteltavaa kerrakseen.



Oikein hyvää ja idearikasta ja onnellista uutta vuotta 2011!

torstai 30. joulukuuta 2010

Pipa, paita ja punaiset posket

Ostin siltä samalta Tallinnan reissulta, josta olen aiemminkin puhunut, aivan ihanaa lankaa, jossa on 8% kasmiria, 22 % silkkiä ja 70 % merinovillaa eli aivan ihanan pehmoista. Aloitin tekemään kaulahuivia, mutta siinä kun kestää, niin pitää aina välipalaksi tehdä kaikenlaista muuta. Muutama ilta sitten valmistui samasta langasta samalla pitsikuviolla kuin kaulahuivi pipa. En viitsi sitä vielä yksinään käyttää, yritän jaksaa saada kaulahuivin valmiiksi vielä tänä talvena, se tulisi tuonne talveen ainakin tarpeeseen.


Tänään ompelin Joka tyypin kaavakirjan mukaan vesiputoustopin. Paita varmaan pitää pestä muutaman kerran, että "vesiputous" tulee pääntieltä paremmin esiin ja trikoo lakkaa olemasta jäykkä!  Tältä se kuitenkin vielä tänään näytti.


Tänään käytiin pitkästä aikaa luistelemassa. Siellä minä hoippuroin lasten keskellä. Kyllä se luistelu alkaa siitä pikkuhiljaa sujua. On ihanaa katsoa lasten riemua, lumen leijumista ja saada punaiset posket!

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Pöytäliina ja rätti

Meillä on kaksi vuotta ollut tapana arpoa jouluna lahjojen antajat, mikä onkin kätevin ja ekologisin vaihtoehto, kun aikuisia on puolisoiden myötä kahdeksan. Eli jokainen aikuinen antaa vain yhdelle aikuiselle lahjan. Sain omalta joulutontultani oikein mukavan paketin, jossa oli musiikinlatauslahjakortti, cd-levy, chiliä ja jasmiiniteetä sekä kangasta monen monta metriä. Kaksi jälkimmäistä oli tontun työmatkalta Kambodzaan ostettuja. Kun kyselin kankaan alkuperää, kertoi tonttu ostaneen sen eräästä köyhästä silkinkutojien kylästä. Koska kangasta oli pitkästi mutta kapeasti, leikkasin sen kahtia, ompelin yhteen ja päärmäsin ja siinäpä oli meillä juhlaliina uudeksi vuodeksi. Kankaan toisessa reunassa oli kudottu kuvio, joka nyt jää mukavasti pöytäliinan reunaan. Liina kiiltää jännästi, joten sen väritys näyttää eri valoissa erilaiselta, kuten huomaa näistä kaikista tämän postauksen kuvista. Ei samaksi liinaksi uskoisi.


Sain äidiltä (ylimääräisenä) joululahjana tansanialaisen eebenpuisen Pyhä perhe-veistoksen, joka oli ostettu Makonde art -kaupasta. Se muistuttaa ihanasti lapsuuteni asuinmaata, johon haluan palata, Tansaniaa. Kaipuu sinne herää jälleen vahvana.


Tänään neuloin myös yhden bambulankarätin puotiin, meillä kun niitäkin on jo muutama ja työn alla on "langoista eroon"-projekti. Halusin tehdä jostain niin arkisesta ja rumasta kuin rätti jotain hieman elegantimpaa ja herkempää. Niinpä tein rättiin nätin pitsikuvion! Se olikin mukava välipala tuon piiitkän pitkän kaulaliinan neulomiseen, jonka näytän heti, kun saan sen valmiiksi.

 
Vielä nautin hyasinttien tuoksusta ja joulun tunnelmasta. Joulukoristeet saavat olla esillä ainakin loppiaiseen asti. Ai että nautin tästä lomasta, kun vihdoin on aikaa kaikenmoisille ideoille ja hullutuksille ja tekemisille.


 Mukavia ideoita toivon myös kaikille muille!

tiistai 28. joulukuuta 2010

Sohvatyynyjä

 Syksyiseltä Tallinan käsityöreissulta tarttui mukaan ihana kuvioitu, kaksipuolinen pellavapala ja ihan normaalia pellavaa. Voin ihan houkuttimeksi kertoa, että pellava on tuolla veden toisella puolen todella paljon halvempaa, niin kuin myös langat! Syksy on ollut niin kiireinen, että pellavat saivat olla kaapissa tähän asti, kunnes sain ommeltua ne eilen ja tänään sohvanpäällisiksi. Toki vastoinkäymisiltä ei vältytty nytkään, nimittäin vetoketjua ommellessa ompelukoneen neula osui vetoketjun vetimeen ja neula katkesi. Eipä löytynyt ehjää neulaa huushollista, mutta onneksi läheltä löysin liikkeen, josta sain uusia (ostin varuilta kaksi paketillista) ja pääsin jatkamaan!


Tein kaikista tyynyistä kaksipuolisia, kuviopellavaa toisella ja tavallista toisella puolella. Kahteen tyynyyn jätin vaalealla pohjalla olevat kuviot oikealle puolella ja kahteen tummalla pohjalla olevat. Ja jottei näprääminen loppuisi ja tyynyjen ne toiset puolet näyttäisi niin tylsältä, kahden tyynyn normipellavapuolelle ompelin Tallinnasta ostamaani pitsiä. Eli nyt on sitten valinnanvaraa, miten päin tyynyjä pitää! Kangasta jäi vielä jonkun verran, joten ehkäpä teen vielä muutaman tilkkutyynynpäällisen!


Ja kuten varmaan kaikki kissan omistajat tietävät, kissahan tulee juuri sinne, mihin itse haluaa, mm. sanomalehden päälle sitä lattialla lukiessa. Ja kankaan päälle sitä lattialla leikatessa. Olen luovuttanut jo karvattoman asunnon illuusion ylläpitämisen, joten annoin kissan olla siinä seuranani, suostuihan Navi kuitenkin olemaan nätisti hetken paikoillaan kuvattavana!


Nättejä ajatuksia arkeenne!

Korusiskokset

Pussillinen sekalaisia samansävyisiä helmiä päätyi käsikoruun, joka päätyi puotiin. Omat korut tahtovat pursuta joka ikisestä laatikosta ja rasiasta, joten nyt yritän valmistaa itseni sijasta koruja muille.


Joululahjaksi siskoksille tein tällaiset korusiskokset. Tein "amuletin" tapaiset kaulakorut ja magneettikorut, joita voi käyttää käsi- tai kaulakoruna, magneetit kun voi kiinnittää miten haluaa.



Nyt on vihdoin oikea kunnon loma. Puikot viuhuu ja ompelukone surraa, kun vihdoin pääsen hyvällä omallatunnolla uhraamaan aikaa lempiharrastukselleni! Paljon siis monenlaisia postailuja tiedossa :)

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Jäisiä koruja

Talven selkä on saatu taitettua! Minulle kevät alkoi jo tällä viikolla, kun talvipäivän seisaus saatiin ohi. Talvesta kuitenkin vielä nautitaan, myös korujen parissa. Löysin nimittäin askartelukaupasta ihania jään näköisiä helmiä! Nehän oli pakko sieltä kotiin tuoda ja tehdä niistä kokonainen koruperhe. Yksi setti valmistuu näillä näkymin puotiinkin.



  
Nautitaan vielä talvesta!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Talvi, talvi!

Tänään kävimme Glimsin talomuseossa nauttimassa talvitunnelmista ja kuuntelemassa esittelyä perinteikkäästä joulusta. Oli hauska oppia kaikenmoista uutta vanhasta joulusta sekä toki myös tutustua Glimsin talomuseoon kauniissa lumituppurassa. Erityisesti mieleen jäi tapa pestä lattiat jouluksi: Ensin tuotiin lattialle hiekkaa, sitten vettä ja päälle muutama iso havunoksa. Näiden päälle sitten lapset kävivät istumaan ja emännät vetivät lapsia havunoksilla pitkin lattiaa, kunnes lattia oli oikein putipuhdas. Hiekat ja havut poistettiin tuvan lattian keskellä olevasta reiästä. Eipä taitaisi nykyajan lattiat moista kestää!


Sunnuntai-illan ratoksi syntyi myös tämmöinen korusetti, yksi tilauksesta ja yksi puotiin.


Lumi on täysin pysäyttänyt arkisen aherruksen täällä pääkaupunkiseudulla. Tulomatkalla Glimsistä näimme viiden auton ketjukolarin selvittelyt. Kyllä harmitti kolaroineiden puolesta. Ja koirankin on hankala kulkea itseään korkeammassa lumihangessa. Mutta en voi itselleni mitään, rakastan edelleen lumisadetta! Isojen hiutaleiden leijumisen katsominen rauhoittaa mielen.


Lumen iloa kaikille!

lauantai 18. joulukuuta 2010

Amuletti

Vietin ihanan rauhallista aamua. Käytettyäni koiran kepsahdin takaisin sänkyyn läppärin kanssa lukemaan blogeja ja sisustuslehtiä. Kissa nukkui patterin päällä, mies tuhisi ja koiran tunnelmia voi aistia kuvasta.



Koska tässä blogissa ei löydy postausta ilman jotain puuhailemaani, niin tässä on koru, jonka tein tilauksesta. Ystäväni tilasi sen ystävälleen joululahjaksi. Se, mitä korulta toivottiin, oli violetti ja pitkä. No sitä se juurikin on! Innostuin jälleen taas punomaan nuita helmiä tuohon ympyrän muotoon, mistä jo aiemminkin bloggailin. Helmiketju on violetti, vaikka se kovasti mustaan kuvassa näyttääkin kääntyvän.



Tänään on tarkoitus lähteä virittäytymään joulun tunnelmaan Vivamon raamattukylään. Pitää muistaa laittaa riittävästi päälle tunnin kestoiselle ulkona tapahtuvalle jouluvaellukselle. Lämpöisiä ajatuksia myös muille!

torstai 16. joulukuuta 2010

Helmikoruja ja herkutuksia

Ostin joskus alennusmyynnistä uskomattoman ruman ja ison korun ihan muutamalla eurolla, koska siinä oli uskomattoman kivoja helmiä ja niillä ihania helmihattuja. Niistäpä sitten tein itselleni korvikset ja käsikorun niihin päiviin, jolloin tekee mieli piristää olemusta pallomeiningillä!



Tämän syksyn herkku on meidän kotona ollut ehdottomasti Crème Brûlée. Herkun yleisyyteen vaikutti syksyllä hääpäivänä miehelleni antama flambeerauskone eli minun suussani "liekinheitin". Ihanan aromin tuo vaniljatangot, joita keitetään seoksen kanssa. Enemmän aromia saa mukaan, jos vaniljatangon halkaisee auki. Ja niitäpä voi käyttää uudelleen ja uudelleen. Suosittelen tätä herkutusta!




Huvituinpa tässä eräs päivä lukiessani uusinta Kauniit kodit-lehteä. Siellä Eko nyt-sivulla esiteltiin uutena ideana Bomdesignin älppäriastioita (hinta 18,50€). Samanmoisia on ollut myynnissä puodissani viime helmikuusta lähtien viidellä eurolla ja on niitä jäljellä vielä kaksi. Näköjään iso nimi voi triplata hinnat helposti ja pistää vähän vielä päälle :)


Iloista mieltä!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Riipuksia

Ystävillä on ollut synttäreitä, joten pakettitehdas on ollut kotona käynnissä.

Sattuikin sopivasti, että ystäväni osti nätit korvikset Zanzibarilta. Kun itse menin samaiseen kauppaan ostamaan samanlaisia, niitä oli jäljellä enää vain yksi ainokainen, ilman paria. Sain monet muut korvikset ja sen orpokorviksen muiden ostosten lisäksi sopuhintaan taustalla taka-ajatus. Tuo yksinäinen korvis on tarkoituksella odotellut melkein vuoden, että pääsi riipukseksi tälle ystävälleni, jolla olikin jo samaan sarjaan korvikset. Mahtaa olla yllätys!



Toiselle ystävälleni syntyi tällainen amuletinomainen helmiriipus. Näin helmiä on hauska punoa vaikka telkkaria katsoessa.Tällainen täytyy kyllä tehdä itsellekin!




Viime päivinä on askarruttanut kovasti eräs lasi. Sain nimittäin joitakin vuosia takaperin kaksi tällaista Marimekon lasia. Sen tiedän, että kyse oli jostain Marimekon joulusatsista. Nyt olen yrittänyt jäljittää tämän lasin nimeä, jotta voisin haalia niitä jostain lisää. Enkä löydä johtolankoja, en mistään! Toivon vain, että sattumalta joku tietäisi lasin nimen tai edes jouluvuoden, jolloin näitä on myyty, tai että näitä kävelee jossain kirpputorilla vastaan.


Joulu ja loma ovat jo lähellä. Joulun kutkuttavaa tuntemusta kaikille!

perjantai 10. joulukuuta 2010

Kankaanpainantaa

Olen pienestä pitäen painanut töpöttämällä sabluunan avulla, mutta tuolla meidän "leikkikoulussa" eli luokanopettajakoulutuksessa pääsin perehtymään sitten uusiinkin painotekniikoihin. Ensin kokeiltiin aurinkopainantaa, jossa pointtina on levittää jotain tietynlaista väriä märälle kankaalle, laittaa värjätyn kankaan päälle esineitä tai paperikuvioita tai muuta vastaavaa, ja antaa kankaan kuivua. Näinpä kuvioiden kohdalta väri on haaleampaa. Tämä kangas on vain rypistetty ja siten saatu aikaiseksi hauska pinta. Pitipä kurssilla näyttää myös, miten vetoketjun ompelu sujuu. No sehän sujui ihan näppärästi, kun niitä olen mm. hääpukuunikin kiinnitellyt.


Seuraava tekniikka oli hieman pettymys. Siinä kangas kiinnitettiin astian pohjalle, päälle hieman väriä ja lasikuulia ja ei kun vierittelemään. Aluksi ei meinannut tulla mitään, mutta kun läiskäsin väriä oikein kunnolla, rupesi kuvioinnista tulemaan jotain. Tähän kävi ihan normaali painopasta. Ja mikä hauskinta, tällä voi kuvioida papereitakin ihan normimaalilla.


Suosikikseni nousi taikinamaalaus. Ensin tehtiin taikina, jossa oli yksi osa vettä ja yksi vehnäjauhoja. Sillä sitten pursotettiin haluttu kuvio kankaalle ja annettiin kuivua. Kun taikina oli kuivunut, pääsin värjäämään kangasta painopastalla. Kun väri oli kuivunut, taikina rapsutettiin pois ja pääsin silittämään värin kiinni kankaaseen.


 

Siinäpä siis kankaanpainoideoita kerrakseen. Tuota taikinavärjäystä aivan varmasti kokeilen vielä tulevien oppilaideni kanssa!

maanantai 6. joulukuuta 2010

Kynttilöitä

Olen keräillyt kynttilän pätkiä ja jämiä aina pikkuhiljaa. Nyt sitten sain kerättyä riittävästi rohkeutta kokeillakseni kynttilän valamista. Pätkät siis vesihauteeseen ja jännityksellä odottamaan, mitä tästä seuraa!

 

Ja sehän meni ihan hyvin. Punaiset kynttilänpätkät tekivät mukavan sekoituksen vaaleanpunaista, kun joukossa oli valkoisiakin. Ja eräs surkeasti palanut ruskea kynttilä sai uuden muodon itsetehdyissä kynttilöissä. Kuten kuvastakin huomaa, sattui semmoinen moka, että otin kynttilänsydäntä pystyssä pingoittaneen sukkapuikon liian aikaisin pois, joten sydänhän sitten valahti sykkyrälle ja kynttilän pinta montulle. Mutta hyvin nuo silti palavat. Pitää vain muistaa seuraavalla kerralla olla hiukan kärsivällisempi!


Sulattelin aina yhden väriset kynttilät kerrallaan, niin sain hauskoja kerroksiakin.


Ja se jännittävin vaihe, eli testaus, lepattaako kynttilä vai palaako nätisti. Ja nätistihän ne palaa! Ja tämä kun oli niin hauska projekti tämäkin, että tätä on kokeiltava uudelleen!


Ulkona pyryttää kovasti ja lunta on jo niin paljon, ettei meidän Nipsu tahdo päästä hangessa eteenpäin kuin jänisloikin. Siispä laitan itsetehdyt kynttilät palamaan, teemukin kouraan ja käperryn lukemaan kirjaa.

Rauhallista ja kaunista itsenäisyyspäivää!

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Talvisia koruja

Joululahjakoruja tehdessä tein itsellenikin muutaman. Tämä rintarossikukkanen on viime kesän tuotos, mutta kuvasin sen vasta nyt. Sen väritys sopiikin synkkään talveen ja joulun odotukseen.


Tällainen kaulakoru syntyi eilen. Valkoiset helmet ovat vanhoista rikkimenneistä mummon helmistä ja riipushelmi ihan Sinellistä. Mummohelmiä jäi vielä vähän, joten katsotaan, mitä niistä keksin! Joka tapauksessa helmiä olisi käytettävä, sillä askartelupakkini ei mene vieläkään kiinni!



Mukavaa puuterilumista itsenäisyyspäivän aikaa!