Pöytäliina ja rätti

Meillä on kaksi vuotta ollut tapana arpoa jouluna lahjojen antajat, mikä onkin kätevin ja ekologisin vaihtoehto, kun aikuisia on puolisoiden myötä kahdeksan. Eli jokainen aikuinen antaa vain yhdelle aikuiselle lahjan. Sain omalta joulutontultani oikein mukavan paketin, jossa oli musiikinlatauslahjakortti, cd-levy, chiliä ja jasmiiniteetä sekä kangasta monen monta metriä. Kaksi jälkimmäistä oli tontun työmatkalta Kambodzaan ostettuja. Kun kyselin kankaan alkuperää, kertoi tonttu ostaneen sen eräästä köyhästä silkinkutojien kylästä. Koska kangasta oli pitkästi mutta kapeasti, leikkasin sen kahtia, ompelin yhteen ja päärmäsin ja siinäpä oli meillä juhlaliina uudeksi vuodeksi. Kankaan toisessa reunassa oli kudottu kuvio, joka nyt jää mukavasti pöytäliinan reunaan. Liina kiiltää jännästi, joten sen väritys näyttää eri valoissa erilaiselta, kuten huomaa näistä kaikista tämän postauksen kuvista. Ei samaksi liinaksi uskoisi.

Sain äidiltä (ylimääräisenä) joululahjana tansanialaisen eebenpuisen Pyhä perhe-veistoksen, joka oli ostettu Makonde art -kaupasta. Se muistuttaa ihanasti lapsuuteni asuinmaata, johon haluan palata, Tansaniaa. Kaipuu sinne herää jälleen vahvana.

Tänään neuloin myös yhden bambulankarätin puotiin, meillä kun niitäkin on jo muutama ja työn alla on "langoista eroon"-projekti. Halusin tehdä jostain niin arkisesta ja rumasta kuin rätti jotain hieman elegantimpaa ja herkempää. Niinpä tein rättiin nätin pitsikuvion! Se olikin mukava välipala tuon piiitkän pitkän kaulaliinan neulomiseen, jonka näytän heti, kun saan sen valmiiksi.

 
Vielä nautin hyasinttien tuoksusta ja joulun tunnelmasta. Joulukoristeet saavat olla esillä ainakin loppiaiseen asti. Ai että nautin tästä lomasta, kun vihdoin on aikaa kaikenmoisille ideoille ja hullutuksille ja tekemisille.

 Mukavia ideoita toivon myös kaikille muille!