Useampi kuukausi sitten meillä oli puusavotta meneillään. Koska siunatussa tilassa minulla ei ollut asiaa taapelin päälle, "avustin" risutasolla; Kaadetun koivun oksat olivat aivan liian houkuttelevia metsään jätettäväksi. Nyt sitten maltoin kuvatakin aikaansaannokseni ja esitellä täällä. Uutta oppia minulle oli risusydämet. Oikein mainio ohje risusydämeen löytyy
täältä, Suvikummun sivuilta.
 |
| Kiemuralla... |
 |
| ... ja ilman. |
Teinpä useamman kranssinkin, osa on löytänyt jo uuden kodin. Näistä tykkään niin kovasti, koska ne kelpaavat oveen sellaisenaan mihin vuodenaikaan tahansa, mutta pienellä jujulla, vaikkapa nauhalla tai pienellä koristeella, niihin saa halutessaan vaihtelua ja juhlavuutta.
Sen huomasin, että risut kannatti työstää oikeastaan aika heti poimimisen jälkeen. Osa risuista jäi viikoksi sisätiloihin ja kun yritin niitä sitten muokata uuteen muotoon, oksat napsahtelivat nätisti sormien alla poikki. Roskiin päätyi se yritelmä. Onneksi oli jo monta valmista, niin ei jäänyt harmittamaan.
Hymyjä viikkoon!
.jpg)
Nuo risutyöt vaikuttaa mukavilta. Mä oon ens viikolla menossa pajutöihin...jännää...
VastaaPoistaKauniita ovat! Pyöreät erittäin näyttäviä ja tosi tasaisia olet saanut tehtyä! Mä tein vuos sitten kanssa risutöitä kun kaadettiin iso puu ja keräsin ison nipun risuja talteen! Työstin samoja risuja kyllä sitten vielä myöhemminkin kun liotin ensin järvessä niitä, niin taipuivat sitten taas paremmin.
VastaaPoistaJärvessä liotus voisikin olla ihan hyvä! Pistän vinkin talteen korvan taakse!
PoistaIhanainen sydän vallankin tuo kiemuralla oleva! Minä olen niitä ihmisiä,että innostun ihan hirmuisesti kaikesta ja MEINAAN tehdä sitä sun tätä,toteutuspuoli kyllä sitten tuppaa tökkimään. Mulla taitaa olla joku pajutyö kirjakin hyllyssä hommattuna,kun olin ihan satavarma 5 vuotta sitten,että näitähän minä sitten oikein innolla vääntelen ja punon :)
VastaaPoistaTuollainen innostuspuuska on hyyvin tuttua, nimim. kirjahyllyssä löytyy luonnonvärjäyskirja (ikinä kokeiltu), lautanauhakirja (yksi lautanauha, jonka kissa tuhosi), käpypitsikirja (niitä sentään olen tehnyt, mutta en kyllä kirjan avulla), ja löytyy ne hopeasavivärkitkin (kertaakaan kotona en ole tehnyt) ja niin edelleen. Näin se menee, kun on ideoita enemmän kuin aikaa :)
PoistaSomat=)Pitäiskin taas lähteä niitä kohta puoliin etsiskelemään.Oksia.
VastaaPoistaKivaa viikkoa sulle=)
Ihania. Mahtaa olla jouluna mukavaa omatekoisia kransseja alkaa koristamaan. :) Ja kylläpä toimii upeasti pöytä kuvausalustana. Vasta alempaa postausta vilkaistessani tajusin, että kuvia ei oltu käsitelty vaan ne kuviot tuli pöydän rei'istä.
VastaaPoistaTuo Jyskistä hiljattain ostettu parvekesetti on kyllä miun lemppari, erityisesti reikäinen pöytä! Nyt pitäisi keksiä kransseihin kevätkoristuksia, ideoita?
PoistaVoi kun nättejä! Todella kaunista jälkeä!
VastaaPoistaTerkkuja! Kävin vilkaisemassa blogiasi ja liitin sen lukulistalleni, sillä en koskaan muuten muista palata. Sinulla on ilmeisesti samantyyppinen kissa kuin minulla: tunkee usein kuviin! :)
VastaaPoistaTervetuloa vain lukemaan, linkitellä saa mielihyvin :) Kyllä, kissa tunkee kuviin aina - mistä se aina tietääkään, että milloin minä kuvaan ja mitä!
VastaaPoistaIhania risutöitä. :) Ja kiitoksia linkistä. Löysin sieltä myös risulinnun ohjeen, jonka laitoin talteen. Ehkä tänä kesänä tulee itsekin kokeiltua risutöitä taas. :)
VastaaPoista