Mainio vauvan myssy

Vyyhti-ystäväni Missä neuloimme kerran -blogista oli tehnyt pienokaiselleen aivan suloisen myssyn. Selvisikin, että malli oli hänen omansa, ja minäpä pääsin testineulomaan myssyn seuraavaa kokoa omalle pienelleni. Malli oli kerrassaan mainio! Tällainen myssy passaa sellaisellekin, jolle kypärämyssyn päähän saattaminen on vaikeaa, sillä edessä on napituskaitale. Lankana käytin varastoista löytynyttä Dropsin BabyAlpaca Silkiä - ihana lanka, vaikka väri onkin hieman aneeminen - sitä kului reilu kerällinen. Kenties saamme jossain vaiheessa nauttia ohjeesta julkisestikin.

Meidän pikkuvauvasta onkin kuoriutunut aikamoinen touhutäti. 7 kk ja pikkasen päälle -typy painelee kovaa vauhtia huoneesta toiseen, maistaa kaikkea ja nousee vähän väliä pystyyn katsomaan, että josko ottaisi askeleen, joita ottaakin tuettuna mieluusti joskin vähän haparoivasti. On se ihmeellistä, miten meihin on istutettu sisään into ja voima nousta pystyyn ja lähteä kävelemään!

Touhukasta viikkoa!

3

Piiipooo, piponii...

Mitä, mitä, saanko minä joskus jotain valmiiksikin? Tarvittaessa näköjään. Pitkät kutrini ja niitä vetelevä vauva tarkoittaa käytännössä sitä, että hiukset on oltava nutturalla koko ajan. Nuttura ei mahdu mihinkään entiseen pipooni, joten tähän asti olen kulkenut korvaläpillä höystettynä. Nyt sain aikaiseksi painella lankakauppaan ja tehdä asialle jotain. Ohje on täältä, ja lankana oli Vidal Alpacan Baby Alpaca, jota kului n. 75 grammaa. Piposta tuli ISO. En tiedä, oliko syynä käsialani vai eri lanka kuin ohjeessa (langoilla kuitenkin sama neuletiheys). No, mahtuupa nuttura juu. Eikä jäädy järki.

Sain Kvaakkulilta tunnustuksen ja haasteen, jossa piti kertoa kahdeksan paljastavaa asiaa ja  jakaa tunnustus eteenpäin kahdeksalle. Tälläkin kertaa jätän tämän jakamatta eteenpäin, sillä en muista enää, että kenelle kaikille olen tunnustusta antanut. Sanottakoon kuitenkin, että kaikki blogit, jotka näkyvät blogiluettelossani ovat minulle mieluisia ja tunnustuksen ansaitsevia - ottakaa siis halutessanne mukaanne!

Paljastan, että...
1. Tyttäreni ei kohta taida olla enää vauva vaan ennemminkin taapero. Hänellä on hötkyjalat, jonka ansiosta huushollissa konttaillaan täyttä häkää sinne tänne ja pysähtyessä noustaan tukea vasten seisomaan. Ikää hänellä on seitsemän kuukautta ja kaksi päivää.
2. Omaan samanlaisen hopun kuin tyttäreni - aikailu on tylsää ja asioissa pitää päästä eteenpäin.
3. Jos koen, että en saa riittävästi päivässä aikaiseksi, pesen pyykkiä.
4. Nautin pyykinpesusta. Naimisiin mennessämme sovimme mieheni kanssa, että hän imuroi ja minä pyykkään, sillä mieheni mielestä minä en osaa imuroida ja minun mielestäni mieheni ei osaa pyykätä. Lisäksi inhoan imurointia. Ja mieheni inhoaa pyykkäämistä. Miten kätevää!
5. Olen imuroinut edellisten kolmen ja puolen vuoden (eli avioliittomme) aikana ehkä kahdesti. Molemmilla kerroilla mies oli kipeä ja hommaan kykenemätön.

6. Aikaansaaminen on minulle pahe. Multitaskaan oikeastaan koko ajan. Lempimultitaskaukseni on neulominen+kuntopyöräily+telkkarin katsominen.
7. Opettelen ottamaan rennosti. Eli minun tapauksessani tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Se on todella vaikeaa.
8. Rakastan päiväunia!

Viikonloppuja!

2

Hyvää tekevä villanuttu

Elämässä kun on monenlaista kiirettä ja murhetta, olen päättänyt ottaa juna- ja bussimatkoille luettavaksi perspektiivikirjan. Perspektiivikirja on kirja, joka auttaa näkemään, mikä on oikeasti elämässä olennaista. Tällä hetkellä perspektiivikirjana minulla on Leena Pasasen kirja Noel, jossa hän kertoo kasvattilapsiensa elämäntarinoita. Kun lukee vaikkapa siitä, miten yksi lapsista pelastettiin vauvana ulkokäymälän ulostekuopasta, jonne hänet oli hylätty, ei todella tee mieli valittaa loskasäästä tai kiireestä, joka on pitkälti itse aiheutettu. Kirja muistuttaa minua myös siitä, miten köyhää Afrikassa (ja Tansaniassa) on.

Vanhempani ovat menossa Tansaniaan käymään ja neulojatutut pistivät neulomistalkoot käyntiin - he alkoivat neuloa vauvan villatakkeja ja -nuttuja erääseen paikalliseen sairaalaan. Siellä villanutut pääsevät käyttöön niille, jotka todella tarvitsevat niitä. Minä osallistuin talkoisiin yhdellä nutulla (ohje täällä), enempää en tähän hätään ehtinyt. Tämä oli minun pieni konkreettinen kädenojennukseni ja lämmin ajatukseni jollekin pienelle vauvalle, joka tarvitsee lämmikettä.

Nuttuja voi tehdä kuka tahansa. Nuttu-projektin nutut menevät Etiopiaan. Nutut voi tehdä vaikka langanjämistä, suurta investointia ei siis vaadita! Pieni neulomisvälipala voi tehdä konkreettista hyvää toisella puolella maapalloa!

Hyvää tekeviä ajatuksia viikonloppuun!

3

Neulottu jättipupu

Näin taannoin Suuressa Käsityölehdessä 5-6/2011 ihanan neulotun pupun ohjeen, jota en voinut vastustaa ja aloin kesällä neuloa pupua tyttärellemme joululahjaksi. No siinä kun oli kaikenlaista, mm. itse neitokaisen syntymä, projekti vähän venähti. Olisin saattanut saadakin pupun valmiiksi jouluksi, jollei lanka olisi loppunut kesken. Kolmesti. Ohjeen mukaan lankaa olisi kulunut toista väriä 75 grammaa ja toista 25 grammaa. En tiedä, oliko minun käsialani tuon pörrölangan kohdalla jotenkin erityisen löysä vai mikä meni pieleen, mutta beige lanka loppui kesken kahdesti ja valkoinen kerran. Aika kurjaa, sanoisin. Onneksi lahjan saaja ei vielä paljoa joulusta ymmärrä, joten lahja teki tehtävänsä, vaikka sen saikin vasta uudenvuodenpäivänä.

Pupu on aika iso, lähes tytön kokoinen. Se on kuitenkin sen verran kevyt, että sen kanssa on mukava painia ja sitten välillä voi vähän maistella korvaa.

Pehmoisia ajatuksia uuteen viikkoon!

17

Töppöset

Olen perheeni kanssa ottanut täyden irtioton arjesta, joten hyvät joulut on jäänyt bloginkin puolella toivottamatta. Eli rauhaisaa joulua näin postuumisti kaikille!

Nyt sitten takaisin käsitöiden pariin, yhdestä valmistamastani joululahjapaketista paljastui neulotut ja huovutetut töppöset Dropsin Alpaca-langasta. Ohje löytyy täältä. Tossut olivat nopeat tehdä, mutta pesukonehuovutusta sain tehdä useamman kerran ennen kuin tossut huopuivat kunnolla. Onneksi tossuja voi märkänä venyttää vielä, nimittäin ne olivat lahjansaajalle vähän liian pienet.

Tämän talvisen maiseman myötä toivotan oikein ihanaa ja luovaa uutta vuotta 2013!

Ps. En saanut kaikkia KyJy-töitäni valmiiksi , oma minäpystyvyyskokemukseni oli siis kesällä vähän turhan optimistinen. Kuitenkin valmiina on 15 ja kaikki keskeneräiset jossain vaiheessa, osa vain kokoamista vailla, kuten tilkkupeitto, joka on tällä hetkellä vauvakoossa. Nyt alkaa uusi vuosi, mukanaan uudet kujeet!

6

Merenkulkijasukat

Olen miettinyt, että miksi miesten sukkien pitäisi olla aneemisia, yksivärisiä, korkeintaan raidallisia ja mahdollisimman pelkistettyjä. Löysin ilokseni sukkaohjeen nimenomaan miehen sukkaan, jossa oli jotain ideaakin, mutta pelkistettynä ja mielestäni ihan miehekkäänä. Eli merenkulkija-sukat. 7 veljestä -lankaa sukat söivät suurin piirtein kerällisen eli 150g.

Samalla tämä oli minun 15. KyJyni. Enää olisi kuusi jäljellä (otin yhden ylimääräisen korvatakseni varaslähdöt, jotka otin vauvan syntymisen johdosta). Olen varma, etteivät kaikki valmistu ennen joulua, mutta jokaisesta valmistuneesta työstä olen iloinen.

Iloisia ajatuksia viikonloppuun!

2

Kärjestä neulottavat sukat

Enpä ole moista ennen tehnyt, niin pitihän se kokeilla, kärjestä neulottavat sukat siis (14. valmistunut KyJy). En nyt järin innostunut ajatuksesta, en tiedä, mitä erityistä hyötyä kärjestä neulomisesta on, mutta ihan vänkää. Tiimalasikantapäästä tosin innostuin enemmänkin. Oli kivaa, kun ei tarvinnut nostella silmukoita. Novitan Nallea kului näihin sukkiin pikkasen vajaat 100 grammaa.

Ohje oli sellaisesta kirjasta kuin Stine Hoelgaard Johanssen: Suloiset sukat. Kirja on ihan hauska, löytyy sellaisiakin ideoita, että enpä olisi itse keksinyt, kuten vaikkapa kesäsukat, jotka käytännössä ovat päkijälämmittimet tai tuo kärjestä neulottava sukka, jonka takana on kaartuva halkio. Eli hyvä ja hauska kirja, suosittelen!

Vihdoin näyttää talvelta, täytyy tässä itsekin muistella, että miten sitä pukeuduttiinkaan viimaan ja tuiskuun. Siis lämpöisiä ajatuksia lähenevään viikonloppuun!

0

Tissiliivi

Mitäs sitä nyt asiaa sievistelemään, kun näin se juuri on. Puikoille pääsi bolerohenkinen villaliivi, jonka tarkoitus on olla juurikin tissiliivi. Jokainen imettävä ja imettänyt varmaan tietää, että tuo alue ruumiista aistii kylmyyden seinänkin takaa. Nyt on sitten tämän kylmän poissa pitämiseksi toinenkin liivi. Ohje on täältä, puikkoina nro 5 ja lankana Dropsin Nepal, jota kului M-kokoon vajaat 200 grammaa, ja nappi löytyi yllätyksellisestä nappilaatikostani. Lanka on muuten aivan ihanan pehmoinen ja liivi lämpöisenä ajaa oikein hyvin asiansa.

Ihanaa viikonloppua!

Ps. Ai niin, tämähän oli KyJyn varaslähtöjen korvaustyö - aloitin muutamat työt etuajassa, kun aloitusaikana oli semmonen pikkujuttu kuin se ihmislapsen maailmaan saattaminen. Nyt kyllä näyttää pahasti siltä, että kaikki KyJyt eivät valmistu määräaikaan eli jouluaattoon mennessä. Hyvä yritys kuitenkin!

2

Helsinki-Stockholm -huivi

Yksi KyJy on taas saatu valmiiksi, nimittäin Helsinki-Stockholm -tuubihuivi. Ohje löytyy täältä. Puikkoina oli 6-pyöröpuikko, lankana Novitan Isoveli, jota kului n. 350 grammaa. Huivi on ihanan lämmin ja pehmoinen! Hätätapauksessa sillä suojaa pään, muutoin lämmittää kaksinkertaisena ihanasti helposti palelevaa kaulaani.

Olipa kiva huomata, että blogi on saanut taas uusia lukijoita, tervetuloa! Olen myös iloinen, että kommenttejakin saan, niistä tulee ilomieli ja taas löytyy intoa käsitöihin ja bloggaamiseen, kiitos kovasti niistä! Itse olen kovin vähänlaisesti ehtinyt blogeja seurailemaan, kallis päiväuniaika kun tahtoo nyt kulua pääasiassa opiskeluhommiin. Yritän kuitenkin äidin ja opiskelijan velvollisuuksien ohessa pitää huolta rentoutumisestani ja löytää aikaa rakkaalle käsityöharrastukselleni sekä siitä bloggaamiselle ja myös muiden blogien seuraamiselle!

Iloa arkeen!

5

Pinkit asusteet

"Toi on varmaan poika" sanottiin armaasta tyttärestäni, kun hänellä oli päällään tekemäni tummansininen haalari. Nyt oli tehtävä ventovieraillekin selväksi, että tyttö tämä on sinisestä haalarista huolimatta, joten puikot heilumaan ja tytölle pinkit asusteet. Lankana käytin DROPSin Alpaca-lankaa ja sitä kului reilu kerällinen. Myssyyn ohje löytyy täältä, kaulahuivin idea on täältä, erotuksena se, että huivi on helmineuleella tehty, ja lapasten kuvio on täältä. Vaikka myssy on koko 1/3kk, on se vielä hiukan liian iso, keskitalvella varmaan oikein sopiva.

Lämpöisiä ajatuksia uuteen viikkoon!

5

Karismalapaset ja haave tyhjistä hyllyistä

Makuuhuoneessa möllöttää jättisäkki aloitettuja KyJy-töitä. Blah. Pää tuottaa koko ajan uusia ideoita, mutta sisäinen suorittajani pakottaa minut tekemään KyJyjä pois alta ennen kuin ryhdyn johonkin uuteen. Jos nyt edes 15 työtä saisi valmiiksi. No tänään oli ilon päivä, sain kymmenennen KyJyn valmiiksi, Karismalapaset olkaa hyvä. Ohje löytyy täältä. Ja olipa muuten ensimmäinen palmikko, jota olen neulonut, tykkäsin kovasti mallista sekä tekemisestä, sopivaa haastetta. Mustaa 7 veljestä kului n. 75 g.

Hamsteroin aloitettujen töiden lisäksi myös kaikenmoista materiaalia. En vain voi olla jotain jännää nähdessäni ajattelematta, että tuotahan voisi käyttää siihen ja siihen askarteluun. Seurauksena hyllyittäin kaikenmoista materiaalia, joista osa pääsee käyttöön ja osa jää ideatasolle roikkumaan. Korttihaasteisiin osallistun kolmesta syystä:
1) Jotta pääsisin materiaaleista joskus eroon (kaipaan oikeasti lisätilaa kaappeihin, muuhun kuin materiaalin varastoimistarkoitukseen).
2) Olen armoton arvontafani ja minua houkuttelee kaikenmoiset palkinnot, joskaan en voita kovin usein.
3) En ole kovin hyvä ideoimaan kortteja, joten haasteista saa mukavaa potkua kortteiluun. P*skarteluhaasteessa oli haasteena bingoa, josta valitsin rivin ruskea-valkoinen-keltainen. Kitaramiehen nimpparikorttiin päätyi ruskeaa kartonkia, tapettia, suklaanpäällyspaperia ja keltaista kartonkia. Materiaalivarasto ei nyt ihan kamalasti pienentynyt tämän kortin myötä, mutta ehkä ihan piskuisen kuitenkin. Haave tyhjemmistä hyllyistä jatkaa elämäänsä.

Katsotaan, mitä saan tulevalla viikolla tuhottua sekä KyJy-säkistä että materiaalihyllyltä...

Haaverikasta viikkoa!

8

Vauvan myssyjä

Yksi KyJyistäni oli vauvalle myssy. Virallisen KyJy-myssyn lisäksi heinäkuun aikana aloitin ja valmistin toisenkin myssyn, joka on jo vilahtanut ristiäismekon yhteydessä, joten tämäkin myssy tulkoon täyttämään KyJy-työn vaatimat 50 grammaa täyteen.

Tämän myssyn ohje löytyy täältä. Lankana käytin Super Tajmahalia (8% kashmir, 22% silkkiä ja 70% merinovillaa), jota joskus muinoin oli jäänyt jäljelle itselle neulotuista pipo-kaulahuivi-lapaset-projektista. Siinä on muuten pehmoinen lanka! Lanka kun oli toinen, niin ei tullut ihan sen näköinen tai kokoinen kuin ohjekuvassa, mutta ihan hauska silti, hiukan tuollainen lentäjänlakkimainen. Myssystä tuli löysähkö, mikä passaa oikein hyvin, nimittäin Neitokainen Vihaa päähän laitettavia asioita.

Tämä myssy taas tuli ristiäismekon kylkeen. Lankana Schachenmayr smc:n Catania -lankaa. Malli on numero viisi Sandnesin ristiäismekkolehdestä.

KyJyjä on valmiina yhdeksän. Yksi megaongelma tuossa KyJyilyssä on, nimittäin se, että kun noin kuukauden sisään ideoi ja aloittaa 20 projektia, niin aivot jää ideointimoodiin. Nyt tekisi mieli aloittaa aina vain uusia töitä ja vanhat jää laatikkoon aloitettuina muhimaan. Täytyypä ottaa itseä niskasta kiinni ja pitäytyä pois uusista projekteista ennen kuin vanhat ovat valmiina. Kärsivällisyyttä kehiin siis.

Kärsivällisyyttä teillekin uuden viikon koitoksiin!

4

Neitokaisen neuletakki

Jo viime keväänä valmistui tällainen neuletakki Neitokaiselle. Langat ostimme heti rakenneultran jälkeen, ja Isäntä oli sitä mieltä, että vaaleanpunaista sen olla pitää. Vyötteet on hukassa, joten lanka jää mysteeriksi. Ohje on täältä, kokona 6/9 kuukautta, eli kasvunvaraa on vielä, mutta päällekin menee jo. Kerran neuletakin Neitokaisen päälle laittaneena totean, että huppu EI ole se kätevin vaatteen osa. Toiveikas ajatus siitä, että huppu korvaisi pipon käytön tällä hattuvihaajatypyllä, on turha, koska huppu ei pysy päätä suojaavasti päällä, vaan sen sijaan kerää kaikki puklut (tai kuplut, niin kuin meillä sanotaan). Onneksi neule on ihan sievä ja lämmittävä, niin hupun epäkäytännöllisyys ei haittaa niin paljon.

Ilokseni neulomisen positiivisuudesta on kirjoitettu Karjalaisessa. Voin allekirjoittaa jutusta monta seikkaa, kuten sen, että neulominen tuottaa mielihyvää, luennoilla ei yleensä katsota neulovaa opiskelijaa pahalla, ja sen, että neulova ihminen voi samalla myös kuunnella. Tosin viime aikoina palmikoita ensi kertaa neuloneena täytyy sanoa, että ihan joka sana ei mene palmikon kohdalla kaaliin, sen verran täytyy vielä tuohon neulomisen osa-alueeseen keskittyä.

Puikot siis kilkattamaan!

5

Uusintoja

Viime aikoina on tullut tehtyä uusintoja aiemmista käsitöistä, tässä siis niitä.

Kaverin vauvalle virkkasin heinäkuussa converset, omalle tein sellaiset jo aiemmin (tämä yksi lisäys KyJyyn). Tosin synnärillä, kun rupesin kiskomaan converseja Neitosen jalkoihin, totesin, että jaaha, vaikka ohjetta noudatin, tulipa liian pienet. Koska kaverille oli converset jo postissa, pistin perään viestiä, että ei muuten sitten mahdu. Onneksi kuulemma uusi tulokas oli saanut pehmoelukan, jolle nuo tossut mahtui, eli ei ihan käyttämättömäksi jääneet.

KyJyyn tein toisen samanlaisen pipon tällä kertaa mustasta Isoveljestä ja ilman tupsua. Viikonloppureissussa pipo herätti ihastusta Äidissäni ja näin pipo saikin uuden omistajan heti kun langat oli päätelty.

Tykkään antaa lahjaksi jotain käytännöllistä ja hyödyllistä. Nyt oli lahjan antamisen paikka, joten ompelin muovipussituubin sekä kangaskassin. Kankaat ovat jämiä monien vuosien takaisista jakkuompeluksista ja muovipussit-teksti painettu vanhalle lakanalle, joten luontoakaan tämä lahja ei rasittanut.

Iloa uuteen viikkoon!

9

Villahousut ja haalari

Viimeaikaiset käsityöt ovat nousseet tarpeesta. Ensimmäiset vilusäät ovat antaneet motivaatiota pohtimaan tämän beebiksen vaatetusta syksymmällä. Sain valmiiksi kesällä aloittamani villahousut (yksi KyJyn varaslähdöistä). Fiksuna tyttönä tein housut 6/9 kuukauden ikäisen kokoa, että jäisi kasvunvaraa. No kasvunvaraa on totisesti, housut yltäisivät varmaan venytettäessä pään yli, ja nyt puettaessa reidet näyttävän pupujussin pampulareisiltä, mutta mitäpä tuosta. Mahtuvatpa päälle pitkään ja ainakin talven yli! Lankana oli Dropsin Baby Merinoa, jota kului vajaat kaksi kerää eli hiukkasen alle 100 grammaa. Ohje, joka mielestäni oli tosi kiva, löytyy täältä. Yläosana kuvassa neitosella on äitini eli Mummin neuloma ihana neuletakki.

Myös jonkinmoinen haalari puuttui tämän neitokaisen vaatevarastoista. Ottobrestä nro 6/2011 löytyi mielestäni kiva malli, Fairy Floss nimeltään. Eurokankaaseen fleeceostoksille mennessä tuumasin, että ei vaaleanpunaista tällä kertaa (vaikka olenkin kyseisen värin suuri fani) ja muut vaihtoehdot oli hailakan vihreä (yök minun makuuni) ja tummansininen (kaunis sävy ja viimeksi tekemäni karhunvatukkaliivinkin väri), joten tuo sininen sai lähteä matkaan. Vuoriksi päätyi hanna-naan arvonnasta voittamaani sinistä tähtitrikoota. Tuloksena oli hyvin poikavärinen haalari, mutta eiköhän se mene sitten pinkin asustekavalkaadin kanssa tytönkin päälle. Kasvunvaraa löytyy tästäkin. Seuraavaksi taidan työstää tuota pinkkikavalkaadia.

Toivotaan, että näille vaatteille ei olisi ihan vielä päivittäistä käyttöä eli pieni tuuladus kesää vielä, kiitos!

Iloista viikonloppua!

9

Karhunvatukkaliivi

Pikkulämmikkeeksi tein itselleni boleromittaisen liivin karhunvatukkakuviolla. Ohje on Dropsin, langaksi valitsin tummansinistä 7 veljestä, puikkokoko oli 3,5 ja liivin koko S. Aluksi kauhistuin neuleen nurjien silmukoiden määrää, kun välikerroksetkin koostuivat kokonaan niistä, enkä erityisemmin pidä nurjien silmukoiden tekemisestä, jos oikein tarkasti eritellään tykkäämisiä ja ei-tykkäämisiä. Loppujen lopuksi liivi edistyi vaivattomasti ja nopeasti, ja suhteeni nurjiin silmukoihin parani huomattavasti. Yksi kerä seiskaveikkaa riitti juuri ja juuri, eli lankaa kului 150 grammaa. Näin valmistui kuudes KyJyni. Tykkään lopputuloksesta ja niin tykkää myös imettävä rintavarustuksenikin! 

Sunnuntai-iloa kaikille!

11

Villavaippahousuja

Arjen alkaessa tasaantua hiukan ovat nuo puikotkin etsiytyneet kätösiini ja energiaa riittää hiukan tänne blogimaailmankin puolelle :) Kiitos vielä kerran onnitteluista, onnea tämä on kerrassaan!

Vaikka kestovaippailussa olenkin satsannut taskuvaippoihin, päätin testata muutamat villavaippahousut, KyJyilyn hengessä. Ensin testasin tekstiiliteollisuuden ohjetta, lankana Novitan Puro. Yksi kerä eli 50 grammaa ei ihan riittänyt, piti siis metsästää toinen kerä samaa väriä, mikä olikin hiukan haastavaa, kun värin valmistus oli lopetettu. Onni oli kuitenkin matkassa, löysin langan ja sain villiksetkin valmiiksi. Malli on aika iso, että nuitapa ei ihan heti päästä testaamaan.

Seuraavaksi testasin Atziinan ohjeen pienintä kokoa. Tykkäsin enemmän tämän housun ulkonäöstä ja kokokin oli sopivampi, joskin kasvunvaraa löytyy. Jälleen lankana käytin Novitan Puroa, tällä kertaa yksi 50 gramman kerä riitti just eikä melkein. En malttanut odottaa ensitestaamista siihen asti, että saisin housut lanoliinitettua. Tai siihen, että saisin housujen resoriin nauhan virkattua. Hyvin tuntuivat siitä huolimatta toimivan! Kyllä nuo taskuvaipat silti taitavat olla enemmän minun juttu...

Iloa viikonloppuun!

2

Ristiäismekko

Kiitos kovasti onnitteluista! Onnea tämä on kerrassaan!

Olen havainnut itsessäni "minä itte" -luonteenpiirteen. Niinpä kun sain tietää olevani raskaana, päätin, että neulon ristiäisiin lapsellemme ristiäismekon. Onneksi aloitin projektin ajoissa, niin sain vuorotella mekkoa muiden käsitöiden kanssa eikä suurempaa kyllästymistä tapahtunut. Lankana käytin Schachenmayr smc:n Catania -lankaa. Malli löytyi Sandnesin ristiäismekkolehdestä, josta yhdistin malleja numero viisi (helma) ja kolme (yläosa). Lankaa kului (muistaakseni) reilut 11 kerää eli n. 550 grammaa. Tein myös vitosohjeen mukaisen myssyn, tosin sille ei ristiäisissä ollut kauheasti käyttöä. Neitokainen näyttää myssyssä ihan pieneltä kukkaissatuhahmolta!

Olen iloinen, että ryhdyin tähän käsityöhön. Mekko oli ristiäisissä kaunis ja voin olla ylpeä työni jäljestä. Oli myös hienoa nähdä, miten tyttäremme sai nimen ja otettiin Jeesuksen pieneksi opetuslapseksi neulomassani ristiäismekossa!

11

Pikkutytön kesämekko ja pipo

Kangasvarastojeni kätköstä löytyi ihanaa kukallista retrokangasta. Tiesin, että hyvä ystäväni pitää valtavasti retrokankaista, joten tein hänen pian vuoden ikäselle tyttärelleen, kummitytöllemme, kesämekon siitä. Kaava löytyi jostain muinaisesta Suuresta käsityölehdestä, numero meni jo hukkaan. Kanttinauhalla sai kätevästi ja nopeasti pään ja käsien aukot siististi ommeltua! Minusta on tullut kyllä niin kanttinauhafani, että jo odotan seuraavaa Karnaluksin reissua, jolla aion hamstrata kanttinauhoja omiin varastoihin aimo kasan!

Valmistui tässä yksi KyJykin. Enpä ole aikaisempina kesinä ensinnäkään neulonut saatikka neulonut pipoa! Nyt sellaisen kuitenkin tein talvea odottelemaan. Ohje pipoon löytyi täältä. Oli kyllä nopea ja kiva neulottava. Lankana oli Novitan Isoveli -lanka ja sitä kului kuta kuinkin yksi kerällinen eli 100 grammaa.

Tällaisia sinisiä tunnelmia tällä kertaa! Iloista viikon jatkoa!

7

Pieni hattarapeitto

KyJyyn osallistumisen taustalla minulla oli lähinnä aktivoida itseni neulomaan ja virkkaamaan enemmän ja myös päästä jo olemassa olevista langoista eroon. Varastoista löytyi kaksi kerää kirkkaan vaaleanpunaista Teddy-lankaa, joka on marinoitunut laatikossani vuosikaupalla. Oma vaaleanpunainen vaiheeni on mennyt ajat sitten ohi, onneksi nyt on hyvä syy taas vaaleanpunaistella. Ja sopivasti tulevalta vauvalta puuttuikin torkkupeitto, jonka alle peitellä päikkäreille. Lanka + peiton tarve = supervaaleanpunainen hattarapeitto. Toivottavasti sen alla tuleva käyttäjä näkee makoisia unia.

Lankaa kului se kaksi kerää eli n. 200 grammaa, ja peiton koko on n. 55 x 65 cm. Peiton kuvio on Lesley Stanfieldin kirjasta Kauneimmat neulemallit, malli nro 277. Siinä olikin pitsin malli, jossa langankiertoja ja kavennuksia tuli sekä oikealla että nurjalla puolella, ei siis yhtään "vapaata" kerrosta, jolla voisi vain neuloa menemään. Kiva neulominen oli silti ja valmistakin tuli melko nopeaan!

Muutama sananen tuosta kirjasta Stanfield: Kauneimmat neulemallit (Gummerus). Kirjassa on yhteensä 332 neulemallia kategorioissa oikeat ja nurjat silmukat, palmikot, pitsi- ja nyppyneuleet sekä ristikkäiset silmukat ja muut neulokset. Minun mielestä kirja on aika kiva perusteos, joka on hyvä löytyä hyllystä, koska ainakaan itse en osaa neulemalleja kehittää. Olen käyttänyt neulemalleja muutamiin sukkiin, lapasiin ja nyt tähän peittoon, ja tyytyväinen olen.

Leppoisaa sunnuntaita!

3