Töppöset

Olen perheeni kanssa ottanut täyden irtioton arjesta, joten hyvät joulut on jäänyt bloginkin puolella toivottamatta. Eli rauhaisaa joulua näin postuumisti kaikille!

Nyt sitten takaisin käsitöiden pariin, yhdestä valmistamastani joululahjapaketista paljastui neulotut ja huovutetut töppöset Dropsin Alpaca-langasta. Ohje löytyy täältä. Tossut olivat nopeat tehdä, mutta pesukonehuovutusta sain tehdä useamman kerran ennen kuin tossut huopuivat kunnolla. Onneksi tossuja voi märkänä venyttää vielä, nimittäin ne olivat lahjansaajalle vähän liian pienet.

Tämän talvisen maiseman myötä toivotan oikein ihanaa ja luovaa uutta vuotta 2013!

Ps. En saanut kaikkia KyJy-töitäni valmiiksi , oma minäpystyvyyskokemukseni oli siis kesällä vähän turhan optimistinen. Kuitenkin valmiina on 15 ja kaikki keskeneräiset jossain vaiheessa, osa vain kokoamista vailla, kuten tilkkupeitto, joka on tällä hetkellä vauvakoossa. Nyt alkaa uusi vuosi, mukanaan uudet kujeet!

6

Pussukka poikineen

Olen vihdoin viimein löytänyt selkeän, helpon, mainion, hyvin kuvitetun ja hyvän pussukan ohjeen, joka onnistuu vetoketjurajoittuneeltakin (eli minä). Niinpä innostuin, ja pussukoita valmistui enemmänkin, itselle ja joululahjaksi. Nyt ei tutit ja bepanthenit ja käsidesit huku laukun pohjalle, vaan ne löytyvät näpsäkästi pussukasta. Kaksi pussukkaa sai sisälleen ihania kauneudenhoidollisia tarvikkeita kasvaville tytöille ja viimoinen sisältää taas pieniä, helposti hukkuvia käsityötarvikkeita. Ohje löytyy täältä. Jos vielä uupuu joululahjoja pukin kontista, niin tässä on helppo ja nopea vaihtoehto.

Ihanaa kolmatta adventtia!

5

Klusterikoru

Olen pitkään haaveillut vähän näyttävämmästä ja isommasta korusta. Luovuus on kuitenkin ollut vähän huonossa hapessa, joten en ryhtynyt taiteilemaan itse. Törmäsin hiljattain tähän ohjeeseen ja tämä oli pakko toteuttaa heti kuin mahdollista eli tänä viikonloppuna. Tykkään lopputuloksesta kovasti. Keväällä taidan tehdä vähän keväisemmän version samaisesta korusta.

Rauhaisaa sunnuntaipäivää!

6

Merenkulkijasukat

Olen miettinyt, että miksi miesten sukkien pitäisi olla aneemisia, yksivärisiä, korkeintaan raidallisia ja mahdollisimman pelkistettyjä. Löysin ilokseni sukkaohjeen nimenomaan miehen sukkaan, jossa oli jotain ideaakin, mutta pelkistettynä ja mielestäni ihan miehekkäänä. Eli merenkulkija-sukat. 7 veljestä -lankaa sukat söivät suurin piirtein kerällisen eli 150g.

Samalla tämä oli minun 15. KyJyni. Enää olisi kuusi jäljellä (otin yhden ylimääräisen korvatakseni varaslähdöt, jotka otin vauvan syntymisen johdosta). Olen varma, etteivät kaikki valmistu ennen joulua, mutta jokaisesta valmistuneesta työstä olen iloinen.

Iloisia ajatuksia viikonloppuun!

2

Kasvitaulut

 Löysin lapsuudenkodistani äitini vanhan Kasvioppi-kirjan. Kirja oli niin ihana ja nostalginen. Mustavalkoisten sivujen välissä oli muutama väritulostettu kuva - mitä luksusta tuohon aikaan. En raaskinut repiä noita kauniita sivuja kirjasta, joten kopioin ne ja tein niistä opetustauluhenkiset kasvitaulut. Kopioituihin kuviin siirtyi myös ajan tuoma jälki ja henki. Päällystin muropaketista leikatut kartonkipalat kierrätyslahjapaperilla,  liimasin kuvat näihin pohjiin, iskin yläkulmiin eyeletit ja ripustin rautalangan avulla narulle. Jos olisi oikein halunnut keskittyä vintagehenkeen, olisi papereille voinut näyttää vähän hiomapaperia ja kenties uittaa kahvissa.

Tykkään valtavasti vanhoista opetustauluista, mutta niin taitaa tykätä aika moni muukin, sillä niistä pyydetään (mielestäni) aikamoista hintaa. Nämä kasvitaulut eivät maksaneet minulle käytännössä mitään, joten huihai antikvariaatit, minä pärjään omin avuin :)

Kauniita pakkaspäiviä viikkoon!

6

Paketteja

Joulu lähestyy - ihanaa - ja niin myös pakettien teko kiihtyy. Tässä muutamia ideoita jakoon!

Kaappientyhjennysoperaation hengessä ajattelin jättää uudet joulupaperit ostamatta. Pienellä tuunauksella kuitenkin paketeista saa "tuoreita". Ostin nellie snellen stanssipaketin. Sen avulla olen saanut paperin kolhut (viime vuonna tuli ostettua tosi huonolaatuista paperia) piiloon, samalla sain pakettikortinkin. Näppärä koriste syntyy paperihaitarista, jonka liimaa ympyräksi. Haitarin päällä oleva paperinappi on stanssattu samaisen stanssipaketin stanssilla.

Sopivan kokoisen kartonkisuiron taittelin lahjarasiaksi tällä helpolla ohjeella. Rasian kylkeen valmistunut kortti on p*skarteluhaasteeseen, jonka bingosta valitsin alimman rivin 2-4-1 eli kaksi nauhaa, neljä paperia/kartonkia ja yksi eyelet.

Tapetointijeesauksesta saaduttapetin palat ja kirjaston poistohyllystä löytyneen jonkun eksoottisen kielen oppikirjan sivun muokkasin paperikasseiksi tällä ohjeella.

Mukavia paketointihetkiä ja ihanaa ensimmäistä adventtia kaikille!

6

Kärjestä neulottavat sukat

Enpä ole moista ennen tehnyt, niin pitihän se kokeilla, kärjestä neulottavat sukat siis (14. valmistunut KyJy). En nyt järin innostunut ajatuksesta, en tiedä, mitä erityistä hyötyä kärjestä neulomisesta on, mutta ihan vänkää. Tiimalasikantapäästä tosin innostuin enemmänkin. Oli kivaa, kun ei tarvinnut nostella silmukoita. Novitan Nallea kului näihin sukkiin pikkasen vajaat 100 grammaa.

Ohje oli sellaisesta kirjasta kuin Stine Hoelgaard Johanssen: Suloiset sukat. Kirja on ihan hauska, löytyy sellaisiakin ideoita, että enpä olisi itse keksinyt, kuten vaikkapa kesäsukat, jotka käytännössä ovat päkijälämmittimet tai tuo kärjestä neulottava sukka, jonka takana on kaartuva halkio. Eli hyvä ja hauska kirja, suosittelen!

Vihdoin näyttää talvelta, täytyy tässä itsekin muistella, että miten sitä pukeuduttiinkaan viimaan ja tuiskuun. Siis lämpöisiä ajatuksia lähenevään viikonloppuun!

0

Joulukalenteri ja vähän jotain muutakin

Joulu lähestyy kovaa vauhtia, mutta meillä ei näytä kyllä yhtään joululta vielä. Sen lisäksi, että ajatukset olisivat vauvamaailman ja opiskelumaailman lisäksi vielä kodinsisustuksellisessa maailmassa, on yksinkertaisesti tällä hetkellä liikaa. Yksi asia täytyy kuitenkin olla kunnossa, nimittäin joulukalenteri. Minusta on ihanaa odottaa joulua, tuota suurta kristinuskon juhlaa, päivä kerrallaan. Näin Kirsikan blogissa ihanan idean joulukalenteriin. Kaivelin materiaalilaatikosta Tim Holtzin paperinipsuttimia (mikä näiden nipsuttimien virallinen suomenkielinen nimi on?), tapettia (josta käytin nurjaa puolta), kuumaliimapyssyn ja käyttämättä jääneen taulunkehyksen. Nyt on meillä joulukalenteri, tosin aika tyhjältä vielä näyttää - mitä nyt meille aikuisille muutamat suklaat ja vauvalle parit tutit. Onneksi on vielä muutama päivä aika täyttää kalenteri ilahdutuskuntoon.

Tässä vielä muutamat korttihaastejutut. Lauran korttihaasteena oli simppeliä joulua. Päätin käyttää tämän vuoden joulukortteihin jämäsuirolaatikkoni antimia. Korttien teema taitaa "simppelin" sijaan olla "sakset ja liima". Jouluasetelman "kaava" on täältä. Jonain päivänä aion toteuttaa nuo kaikki asetelmat huovasta. Jonain päivänä, jonain toisena vuonna.

P*skarteluhaasteessa oli omanlaisensa kaava toteutusta varten. Käytin kaavaa yhteen sivuun beebiksen valokuva-albumissa.

Ihanaa joulukuun odotusta!

6

Kestohedelmäpusseja

Lyhensin ystävilleni verhoja. Kangas oli sopivan kevyttä ja läpikuultavaa ja ylijäänyt kaistale oikein mainion levyinen kestohedelmäpussitarkoitukseen. Hinta/pris -tekstin painoin kirjainleimasimilla ja kangasvärillä lakanakankaalle. Kestopussit annoin tuparilahjaksi näille luontoa kunnioittaville ystävilleni - nyt ovat hedelmäpussit ja verhot samaa sarjaa. Kangasta jäi vieläkin jäljelle aika monta kaistaletta, joten enköhän näitä pusseja tehtaile enemmänkin.

Tupareihin mennessä ostin pusseihin hedelmiä. Olikin hauskaa, kun myyjä alkoi kehumaan, että onpa hyvä idea ja varsinkin tämä hintalapun paikka, kun ne tarralaput pysyy siinä hyvin. Siwoissa kuulemma myydään kestohedelmäpusseja, mutta hintalaput eivät pysy niissä. Tiedän, että huushollissa jos toisessa hedelmäpussit ovat aikamoinen laatikoiden täyttäjä ja turhake. Muoviakin on tässä maailmassa enemmän kuin riittävästi. Olisi siis huippua, jos kestohedelmäpusseja löytyisi useammastakin kodista!

Kestäviä hymyjä viikkoihinne!

7

Lusikkariipus

Törmäsin hiljattain Leenan blogissa  (siinä vasta mainio kädentaitaja!) vanhaan postaukseen lusikkakoruista. Tartuin ideaan oitis. Sinellistä lähti matkaan Art Medium -ainetta ja vanha teräslusikka pääsi testimateriaaliksi. Siirtelin kuvan jos toisenkin ennen kuin olin tyytyväinen kuvaan ja lopputulokseen. Kynsilakanpoistoaineella hankaamalla vanhan kuvan sai pois melko kätevästi. Lopulliseen koruun päätyi minulle hyvin rakas maisema rakkaan järven rannalta. Näitä koruja pitää tehdä toistekin, sen verran mukavaa puuhaa oli.

Aurinkoista loppuviikkoa! (Toivon todella aurinkoa tännekin, tuo harmaa möllötyssää saisi jo loppua.)

3

Tissiliivi

Mitäs sitä nyt asiaa sievistelemään, kun näin se juuri on. Puikoille pääsi bolerohenkinen villaliivi, jonka tarkoitus on olla juurikin tissiliivi. Jokainen imettävä ja imettänyt varmaan tietää, että tuo alue ruumiista aistii kylmyyden seinänkin takaa. Nyt on sitten tämän kylmän poissa pitämiseksi toinenkin liivi. Ohje on täältä, puikkoina nro 5 ja lankana Dropsin Nepal, jota kului M-kokoon vajaat 200 grammaa, ja nappi löytyi yllätyksellisestä nappilaatikostani. Lanka on muuten aivan ihanan pehmoinen ja liivi lämpöisenä ajaa oikein hyvin asiansa.

Ihanaa viikonloppua!

Ps. Ai niin, tämähän oli KyJyn varaslähtöjen korvaustyö - aloitin muutamat työt etuajassa, kun aloitusaikana oli semmonen pikkujuttu kuin se ihmislapsen maailmaan saattaminen. Nyt kyllä näyttää pahasti siltä, että kaikki KyJyt eivät valmistu määräaikaan eli jouluaattoon mennessä. Hyvä yritys kuitenkin!

2

Karmean kassin hävitys alias meikkipussi

Olihan se kiva saada synnäriltä mukaan Libero-kassi, juu, mutta kyllä minä mietin, että mitä paketin värin valitsijoilla on liikkunut päässä. Myrkyn vihreä. Oikeasti. Minä, jonka vaatteet ovat villeimmillään tummanruskeita tai -sinisiä, tuo sammakkohenkinen kassi oli kauhistus. Kuitenkin hyvän materiaalin hukkaan heittäminen olisi tuntunut kurjalta ja kirpparilla tuskin tuo kassi olisi jatkanut elämäänsä, niitä kun on varmaan jokaisessa vauvaperheessä.

Samaan aikaan toisaalla. Jälleen löysin viikonloppureissulaukun pohjalta erään irtonaisen hammasharjan, dödön, hajuveden ja hammastahnan, jotka kuuluivat miehelle. Hänellä ei ole meikkipussia. Ollut koskaan (käsittämätöntä!). Tämän virheen korjaamisajankohdaksi valikoitui sopivasti Isänpäivä. Varastoista löytyi Marimekon sinistä Muijaa. Hajoitin Libero-kassin ensin osiinsa, minkä jälkeen kassi pääsi vuoriksi (pupun kuva peitettiin Muija-taskulla) ja vetoketjukin jatkoi elämäänsä. Meikkipussin teossa noudatin tätä ohjetta, tosin kokoa kasvatin hieman. Meikkipussin vastaanotto oli hupaisa: "Tää on meikkipussi. Mä oon mies. Mut niin joo, kyllähän mä tällasta tarviin." Ja näin kaksi ongelmaa korjaantui, ei ole enää reissussa hammasharjoja laukun pohjalla ja (omasta mielestäni) käyttökelvoton kapistus löysi uuden elämän - kauniin kankaan vuorina. Jes.

Ongelmanratkaisuhenkistä loppuviikkoa!

2

Love knot -käsikoru

Netistä löytyy yllin kyllin aivan ihania ohjeita, että joskus olen aivan haljeta, kun olisi niin kiva tehdä niin paljon kaikenlaista. Aika valitettavasti on hyvin kortilla, kun tämän uudehkon Äiti-roolin lisäksi myös yritän samalla opiskella itseäni luokanopettajaksi. Jotain joskus kuitenkin valmistuukin. Yksi tällainen ohje, jonka ehdin toteuttaa, oli Love knot -käsikoru. Ohje tälle korulle löytyy täältä. Tein korun 1,0 mm hopeoidusta kuparilangasta apunani tavalliset pyörö-, latta- ja katkaisupihdit. Sovelsin hiukan ohjetta lisäilemällä ylimääräisiä kiemuroita. Olipa kivaa saada valmista aikaan ja nättikin tuli!

Iloista viikon jatkoa!

11

Helsinki-Stockholm -huivi

Yksi KyJy on taas saatu valmiiksi, nimittäin Helsinki-Stockholm -tuubihuivi. Ohje löytyy täältä. Puikkoina oli 6-pyöröpuikko, lankana Novitan Isoveli, jota kului n. 350 grammaa. Huivi on ihanan lämmin ja pehmoinen! Hätätapauksessa sillä suojaa pään, muutoin lämmittää kaksinkertaisena ihanasti helposti palelevaa kaulaani.

Olipa kiva huomata, että blogi on saanut taas uusia lukijoita, tervetuloa! Olen myös iloinen, että kommenttejakin saan, niistä tulee ilomieli ja taas löytyy intoa käsitöihin ja bloggaamiseen, kiitos kovasti niistä! Itse olen kovin vähänlaisesti ehtinyt blogeja seurailemaan, kallis päiväuniaika kun tahtoo nyt kulua pääasiassa opiskeluhommiin. Yritän kuitenkin äidin ja opiskelijan velvollisuuksien ohessa pitää huolta rentoutumisestani ja löytää aikaa rakkaalle käsityöharrastukselleni sekä siitä bloggaamiselle ja myös muiden blogien seuraamiselle!

Iloa arkeen!

5

Pinkit asusteet

"Toi on varmaan poika" sanottiin armaasta tyttärestäni, kun hänellä oli päällään tekemäni tummansininen haalari. Nyt oli tehtävä ventovieraillekin selväksi, että tyttö tämä on sinisestä haalarista huolimatta, joten puikot heilumaan ja tytölle pinkit asusteet. Lankana käytin DROPSin Alpaca-lankaa ja sitä kului reilu kerällinen. Myssyyn ohje löytyy täältä, kaulahuivin idea on täältä, erotuksena se, että huivi on helmineuleella tehty, ja lapasten kuvio on täältä. Vaikka myssy on koko 1/3kk, on se vielä hiukan liian iso, keskitalvella varmaan oikein sopiva.

Lämpöisiä ajatuksia uuteen viikkoon!

5

Johtokalvosimet

Tein veljelleni syntymäpäivälahjaksi kalvosinnapit sähköjohdosta, joka oli kotoisin rikki menneistä korvakuulokkeista, ja kalvosinnappipohjista. Solmuun löytyy ohje täältä. Aikaisempia sähköjohtosolmeilujani on täällä.

Kivaa keskiviikkoa!

6

Kestoelämäntapa

Viime aikojen ompeluksia on leimannut "kestoisuus" tai säästö. Omilla valinnoilla voi säästää aika paljon niin rahallisesti kuin luonnonkin näkökulmasta. Tässä muutamia säästöjuttuja, joita olen viimeaikoina tehnyt. Olen näistä postaillut aiemminkin, mutta tässä uusintana kootusti.

Kestovanulappuja on kätevä tehdä vaikka jämätilkuista. Itse olen tykästynyt flanellisiin, kaksikerroksisiin kestovanulappuihin. Olen kuullut vanulappuja tehtävän myös froteesta ja trikoosta. Näissä säästö on nyt lähinnä sitä, ettei kaupasta tarvitse muistaa ostaa, vanulaput kun eivät maksa maltaita eikä roskaakaan niistä kerry kamalasti. Toki onhan se mukavampaa käyttää kestoa, se kun kestää ja kestää eikä vanulappuostoksille tarvitse mennä ensinkään. Materiaalitkin ovat käytännössä ilmaisia.

Kestovaippaompeluista jääneistä kankaista olen tehnyt kestoliivinsuojia. PUL-kankaan ja coolmaxin väliin olen hävittänyt vanhoja pyyhkeitä, trikoojämätilkkuja ja flanellia. Näistä kyllä tykkään valtavasti, ovat ihoystävällisempiäkin kuin ne kaupan ihme vanuhärpäkkeet. Liivinsuojia kuluu sen verran paljon, että rahallistakin säästöä näistä kertyy useampia kymppejä, erityisesti, kun materiaalit ovat jämäominaisuudessaan ilmaisia. On myös mukavaa, että ne jämätilkut saa käyttöön, PUL- ja coolmax-kankaat kun eivät ole ilmaisia ja niille minun on vaikea keksiä muutakaan käyttöä.

Vaikka meillä ei kertakäyttövaippoja käytetä kuin öisin, kauhistelen sitä, miten paljon niistä kertyy roskaa puhumattakaan, jos kertiksiä käytettäisiin koko ajan. Luonnon lisäksi toki myös rahapussissa säästyy pennosia, kun jaksaa pyörittää kestovaipparumbaa. Jos kestovaippailussa säästyviä roposia haluaa laskeskella, täältä löytyy hyvä laskuri siihen. Oma säästönsä tulee myös siitä, kun tekee itse. Joskus laskeskelin, että itse tehtynä kestovaipan hinnaksi tulee 5-7 euroa, plus mitä nyt imuihin haluaa satsata. Sen verran vähän, että omaan käyttöön kestovaipat teen itse, mutta sen verran paljon, että myyntiin sellaisia en ala tehdä. Olen kuitenkin iloinen, kun tiedän, miten paljon vähemmän kaatopaikalla on tästä valinnastani johtuen jätettä, ja miten monta sataa euroa meidän tilille jää "ylimääräistä".

Muovipusseja meille ilmaantuu aika harvoin, käytössä kun on kangaskassit, kangaskassit lienevät se klassisin kestojuttu. Kun on kyse elämäntavasta, sitä mielellään laajentaa repertuaaria! Onko siis mielessäsi jotain vielä, missä voisi säästää ja kestoilla?

Kestävää keskiviikkoa!

9

Epäonnistumisen päivän kissimirri

Tyttären ihkaensimmäisten nimipäivien kunniaksi ajattelin kokeilla jotain uutta, nimittäin piirtää ja toteuttaa pehmokisun tyttöni iloksi. Nooo sanotaan nyt näin: jos ei ole aikaisemmin tehnyt juurikaan pehmoja, kannattaa miettiä tovi ennen kuin ryhtyy piirtelemään itse. Liian kaposet tassut eivät suostuneet kääntymään ompelemisen jälkeen, joten uusiksi. Saumanvarojen leikkelyssä hutiloin, joten vartaloa piti ommella toistamiseen myös. Ja koska päätin nohevasti käyttää työhön tilkkuja, ne osat, jotka olin ajatellut tehdä yhdestä kappaleesta, pitikin tehdä useammasta ja se nyt ei välttämättä ollut kaikkein kaunein vaihtoehto, sain pahimmat kauneusvirheet kuitenkin piiloon. Kissa ei kyllä vastaa sitä mielikuvaa, mikä minulla oli päässäni hommaan ryhtyessä, mutta lopputulos on mielestäni ihan söpö ja hyväntuulisen hupaisa ymmyrkäisine silmineen ja röyhelöisine tutuineen, sydänkin on kisulla paikallaan. Paras kiitos kissasta oli tyttäreltä saatu hymy! Tassut ovat sopivasti ovat suunmeneviä ja naama mukava tuijotella.

Rohkaisua ompeluihin antoi se, että huomasin ommellessa olevan epäonnistumisen päivä. "Päivän vietolla halutaan nostaa esiin se, että epäonnistumisten kautta saatava oppi on korvaamaton voimavara." Päivällä halutaan myös kannustaa riskinottoon. Minun osaltani epäonnistumisen päivä oli juuri näiden sanojen mukainen. Opin tämän kissimirrisen tekemisestä paljon ja loppujen lopuksi tyytyväinen mieli oli kiitollinen riskinotosta, vaikka päämäärään pääseminen vaatikin useamman epäonnistumisen.

Oikein mukavaa epäonnistumisen päivää, näin jälkikäteen!

6

Savanniunipussi

Unipussia vailla oli meidän typy, eipä ole enää, kun nohevasti ompelin moisen. Ilmainen ja toimiva kaava löytyi täältä. Vuorina on flanellia ja päällä Marimekon ihanaa savannihenkistä trikoota. Keskellä on vetoketju, niin pukeminen onnistuu helposti ja olkapäissä napit, joita voi sitten siirtää, kun pituutta tulee tytölle lisää.

Tätä unipussia ja sen akaasipuita katsellessa tulee kovin ikävä Tansaniaan lapsuuteni maisemiin. Niistä maisemista riittääkin monta iltasatua (tai iltatosia, niin kuin meillä lapsena sanottiin). Yksipä iltasatu voisi kertoa pikku-Gnusta, johon törmäsimme muutama vuosi sitten. Oli nimittäin gnuiden vuosittaisen vaelluksen aika. Vaelluksella kymmenettuhannet gnut ja seeprat matkaavat pitkiä matkoja uusille seuduille ruoan perässä. Eräs gnun poikanen karkasi (tai eksyi) laumasta ja oli joutua leijonan suihin. Tarina päättyi kuitenkin onnellisesti pikku-Gnun eduksi, kun se pääsi juoksemaan takaisin laumaansa.

Kauniita unia viikonloppuun!

2

Pilviä siellä, pilviä täällä, hopeareunuksia pilvien päällä

Pilvistä on. Ja sateista. Olen yrittänyt omaksua isäni periaatepäätöksen, että säästä ei valiteta. Ajattelenkin sään olevan hyvin pitkälti pukeutumiskysymys. Sadetakki päälle, kumpparit jalkaan ja ulos.

Hartiat alkavat ilmaista mielipiteensä vauvan kantamisesta, ja minä olen ehtinyt antaa ja myydä kaikki tekemäni kauratyynyt, joten uutta kehiin. Pilvisen sään kunniaksi päätin tehdä pilven muotoisen kauratyynyn lakanakankaasta ja pitsiverhosta, sisällä on linnuille tarkoitettua kauraa. Aika söpö tuli, sanoisin!

Sopivasti myös pskarteluhaasteessa oli tehtävänä pilviä, pilviä. Kortti valmistui jämäsuiroista, kartongista, 3d-tarroista, kauratyynyn jämäpitsiverhosta ja tekstistä "every cloud has a silver lining". Se on yksi lempparielämänviisauksistani. Erityisesti tänä syksynä olen saanut huomata, että muutaman vuoden takaiset vastoinkäymiset ovat kääntyneet edukseni tänä syksynä. Enpä olisi uskonut. Yritän siis vastaisuudessa muistaa, että vastoinkäymisessä piilee hyvän siemen ja pilvellä oikeasti on hopeareunuksensa.

Paljon hopeareunuksia tämän viikon pilviin!

4

Virkatut Lovikka-lapaset

Törmäsin ravelryn uumenissa jänskään Lovikka-lapasten ohjeeseen. Kyseessä ei ole siis tuo perinteinen lovikkalapanen, vaan siis ihan omanlaisensa tapaus. Lankana käytin Cosy Woolia (menekki n. 100g)  ja virkkuukoukku nro 10 oli suihkimassa. Tällä yhdistelmällä tuli sellaiset siron naiskäden lapaset, valmistui hyvin nopsakkaasti. Juvela pinta syntyi virkkaamalla piilosilmukoita silmukoiden etureunaan.Tämähän oli sitten 11. valmistunut KyJy.

Lauran korttihaasteessa haasteena oli pahvi. Minulle tyypilliseen tapaan tein yksinkertaisen ja pelkistetyn kortin reseptinään punaista kartonkia, pahvia, kultamaalia, ruskeaa leimasinmustetta, suklaanpäällyspaperia, Papermanian Lotus Flower -kuvioleikkuri ja vauvannukutussessio.

Nyt ne ensimmäiset muuttolinnut on nähty. Täytyy keksiä jotain pirteää käsityöjuttua syksyn iloksi! Mitähän se voisi olla?

Kekseliästä viikkoa muillekin!

5

Karismalapaset ja haave tyhjistä hyllyistä

Makuuhuoneessa möllöttää jättisäkki aloitettuja KyJy-töitä. Blah. Pää tuottaa koko ajan uusia ideoita, mutta sisäinen suorittajani pakottaa minut tekemään KyJyjä pois alta ennen kuin ryhdyn johonkin uuteen. Jos nyt edes 15 työtä saisi valmiiksi. No tänään oli ilon päivä, sain kymmenennen KyJyn valmiiksi, Karismalapaset olkaa hyvä. Ohje löytyy täältä. Ja olipa muuten ensimmäinen palmikko, jota olen neulonut, tykkäsin kovasti mallista sekä tekemisestä, sopivaa haastetta. Mustaa 7 veljestä kului n. 75 g.

Hamsteroin aloitettujen töiden lisäksi myös kaikenmoista materiaalia. En vain voi olla jotain jännää nähdessäni ajattelematta, että tuotahan voisi käyttää siihen ja siihen askarteluun. Seurauksena hyllyittäin kaikenmoista materiaalia, joista osa pääsee käyttöön ja osa jää ideatasolle roikkumaan. Korttihaasteisiin osallistun kolmesta syystä:
1) Jotta pääsisin materiaaleista joskus eroon (kaipaan oikeasti lisätilaa kaappeihin, muuhun kuin materiaalin varastoimistarkoitukseen).
2) Olen armoton arvontafani ja minua houkuttelee kaikenmoiset palkinnot, joskaan en voita kovin usein.
3) En ole kovin hyvä ideoimaan kortteja, joten haasteista saa mukavaa potkua kortteiluun. P*skarteluhaasteessa oli haasteena bingoa, josta valitsin rivin ruskea-valkoinen-keltainen. Kitaramiehen nimpparikorttiin päätyi ruskeaa kartonkia, tapettia, suklaanpäällyspaperia ja keltaista kartonkia. Materiaalivarasto ei nyt ihan kamalasti pienentynyt tämän kortin myötä, mutta ehkä ihan piskuisen kuitenkin. Haave tyhjemmistä hyllyistä jatkaa elämäänsä.

Katsotaan, mitä saan tulevalla viikolla tuhottua sekä KyJy-säkistä että materiaalihyllyltä...

Haaverikasta viikkoa!

8

Pingviinejä harsossa, harsoa kortissa

Harsoja kuluu vauvaelämässä vaikka mihin suun pyyhkimiseen sun muuhun. Suurin osa meidän harsoista on niitä tylsiä valkoisia, ja niihin piti tietysti keksiä jotain. Kaivoin aiemmin tekemäni pingviinisabluunan sekä silkkipainon esiin ja painoin pingumeininkiä harsoihin. Yksi pingviineistä sai myös hiukan kullanhohtoista glamouria nokkaansa ja ympärilleen. Tein myös pingviinipehmolelun - pingviini on painettu vanhalle lakanalle ja täytettä otin elähtäneestä vanhasta tyynystä, hyvin kierrätyshenkinen lelu siis. Selkeät rajapinnat ilahduttavat vauvan silmää.

Harso/tylli oli teemana myös p*skarteluhaastessa. Tässä haastekorttini.

Resepti: kierrätyskartonki, kuviopaperi, itse tehty paperi, vintagekuva, harsorusetti, paketissa koristeena ollut ruusu

Muistakaahan sytytellä pimeisiin iltoihin valoksi kynttilöitä!

PS. Olen saanut suloiset tunnustukset blogeista Mun Sun Meitin ja Villa Variksenmarja. Kiitän heitä kauniisti näistä! En tällä kertaa jaa eteenpäin näitä tunnustuksia yksinkertaisesti siitä syystä, että en vauvan takia ehdi miettimään ja etsimään uusia blogeja, joille haluaisin antaa tunnustusta. Seuraavalla kertaa sitten :)

4

Apumagneetit neulomiseen

Neulominen on beben ansiosta ollut vähän katkonaista viime aikoina. Erityisen viheliäistä katkonaisuus on sellaisissa töissä, joissa ohjetta tai kuviolappusta pitää lukea koko ajan. Kun tulee menemisen hetki, täytyy merkitä jotenkin, mihin jäi. Silloin useimmiten on kynä hukassa, enkä kyllä muutenkaan välitä kynämerkinnöistä, ne kun usein sotkevat sitten myöhemmin ohjeen lukemista. Ongelmasta seuraa ratkaisu! Varastostaistani löytyi mainosmagneetteja ja googlen syövereistä pari söpöä vintagehenkistä neulomiskuvaa, sitten vähän liimaa, tekstiä ja päälle lakkaa, avot. Toisen magneetin voi laittaa ohjelappusen toiselle puolelle ja toisen toiselle puolelle, siihen kohtaan, mihin viimeksi jäi. Ei sotkeennu ohje ylimääräisin merkinnöin, pysyy merkintävälineet mukana, tietää taas, mistä jatkaa, ja jos neulominen ei suju, voi muistutella itseään suurella elämänviisaudella, "knit and be happy". Jes.

11

Keijukortti

Keijuina keikumme, kiidämme, liidämme
lentävän linnun lailla;
kevät riemua, riemua mielessä
kuljemme päivän kultamailla.

Kukkaset tuoksuvat matkamme varrella,
metsolan kannel kaikaa:
sinilähtehet läikkyvät, tähtöset väikkyvät,
raitis laulu raikaa.

 

Immi Hellén

 

P*skarteluhaasteen resepti oli tällä kertaa 1 nauha, 2 paperia ja 3 perhosta. Tällainen oli minun tuotos, synttärikortti 1-vuotiaalle kummitytöllemme.

Ihanaa viikonloppua!

5

Puutaulut äänenvaimentimiksi

Ongelmana vitivalkoisessa vuokrahuushollissamme on ollut kaikuisuus, joka ei matoilla tai verhoilla häviä. Ei tarvitse kuin vähän pärähtää, niin ääni on kovempi kuin luulisi, ja voitte uskoa, että kun tämä minineito sanoo phaa, niin siinä kaikuu korvien lisäksi myös seinissä. Tauluja siis kehiin. Ajattelin lisätä äänenvaimennusta kankaisella taululla. Keväällä tein typykälle puuaiheisen pötköttelypeiton (joka sekin taitaa päätyä seinälle ääntä vaimentamaan). Samalla kaavalla tein työhuoneeseen hillitymmän värisen puutaulun.

Melkeinpä samalla vaivalla tein toisenkin väreiltään peilikuvaksi. Ajattelin, että nämä olisivat olleet hauskat vierekkäin, mutta vähän mälsältä näyttää. Ikuisuusprojektilistalleni tuli ajatus siitä, että toiseen keksisin jonkun värikkään asian, vaikkapa oravan. Sitten nämä taulut yhdessä eivät olisi niin mälsät. Siihen asti kuitenkin ajattelin tyytyä ratkaisuun, että vain toinen tauluista on esillä ja toinen saa piileskellä mälsänä sen takana.

Haikeana katselen ulos, missä lehdet putoilevat puista. Niin se syksy vaan porhaltaa esiin. Toivotaan syksyyn ja talveen paljon aurinkoisia päiviä, niin ei tunnu pimenevät illat niin synkiltä!

5

Vauvan myssyjä

Yksi KyJyistäni oli vauvalle myssy. Virallisen KyJy-myssyn lisäksi heinäkuun aikana aloitin ja valmistin toisenkin myssyn, joka on jo vilahtanut ristiäismekon yhteydessä, joten tämäkin myssy tulkoon täyttämään KyJy-työn vaatimat 50 grammaa täyteen.

Tämän myssyn ohje löytyy täältä. Lankana käytin Super Tajmahalia (8% kashmir, 22% silkkiä ja 70% merinovillaa), jota joskus muinoin oli jäänyt jäljelle itselle neulotuista pipo-kaulahuivi-lapaset-projektista. Siinä on muuten pehmoinen lanka! Lanka kun oli toinen, niin ei tullut ihan sen näköinen tai kokoinen kuin ohjekuvassa, mutta ihan hauska silti, hiukan tuollainen lentäjänlakkimainen. Myssystä tuli löysähkö, mikä passaa oikein hyvin, nimittäin Neitokainen Vihaa päähän laitettavia asioita.

Tämä myssy taas tuli ristiäismekon kylkeen. Lankana Schachenmayr smc:n Catania -lankaa. Malli on numero viisi Sandnesin ristiäismekkolehdestä.

KyJyjä on valmiina yhdeksän. Yksi megaongelma tuossa KyJyilyssä on, nimittäin se, että kun noin kuukauden sisään ideoi ja aloittaa 20 projektia, niin aivot jää ideointimoodiin. Nyt tekisi mieli aloittaa aina vain uusia töitä ja vanhat jää laatikkoon aloitettuina muhimaan. Täytyypä ottaa itseä niskasta kiinni ja pitäytyä pois uusista projekteista ennen kuin vanhat ovat valmiina. Kärsivällisyyttä kehiin siis.

Kärsivällisyyttä teillekin uuden viikon koitoksiin!

4

Jäkäläkranssi

Jo alakoulussa opin, että jäkälä on hauras ja hidas kasvamaan. Siksipä olen varonut aina astumasta kuivan jäkälän päälle. En tiedä, johtuuko se jäkälän hauraudesta vai mistä, mutta minua tuo "sienen ja levän muodostama yhdyseliö" on aina hurmannut. Tovi sitten otin hyvällä omalla tunnolla luonnosta jäkälää sen päälle tulevan rakennuksen alta. Onnekseni oli vielä sadesää, niin jäkälä ei murtunut matkassa, muovipussissa kosteus säilyi ja jäkälä oli muutamankin päivän päästä työstettävää. Pikkukassillisesta jäkälää tein rautalangan avulla styrox-aihion päälle uuden kranssin asuntomme oveen. Väriläiskäksi lisäsin pihlajanmarjoja, jotka voi myöhemmin ottaa pois.

Niin se syksy taitaa vaan tulla porhaltaa! Taitaa pian olla aika kaivaa kynttilät esiin! Kauniita kynttiläiltoja teillekin!

10

Neitokaisen neuletakki

Jo viime keväänä valmistui tällainen neuletakki Neitokaiselle. Langat ostimme heti rakenneultran jälkeen, ja Isäntä oli sitä mieltä, että vaaleanpunaista sen olla pitää. Vyötteet on hukassa, joten lanka jää mysteeriksi. Ohje on täältä, kokona 6/9 kuukautta, eli kasvunvaraa on vielä, mutta päällekin menee jo. Kerran neuletakin Neitokaisen päälle laittaneena totean, että huppu EI ole se kätevin vaatteen osa. Toiveikas ajatus siitä, että huppu korvaisi pipon käytön tällä hattuvihaajatypyllä, on turha, koska huppu ei pysy päätä suojaavasti päällä, vaan sen sijaan kerää kaikki puklut (tai kuplut, niin kuin meillä sanotaan). Onneksi neule on ihan sievä ja lämmittävä, niin hupun epäkäytännöllisyys ei haittaa niin paljon.

Ilokseni neulomisen positiivisuudesta on kirjoitettu Karjalaisessa. Voin allekirjoittaa jutusta monta seikkaa, kuten sen, että neulominen tuottaa mielihyvää, luennoilla ei yleensä katsota neulovaa opiskelijaa pahalla, ja sen, että neulova ihminen voi samalla myös kuunnella. Tosin viime aikoina palmikoita ensi kertaa neuloneena täytyy sanoa, että ihan joka sana ei mene palmikon kohdalla kaaliin, sen verran täytyy vielä tuohon neulomisen osa-alueeseen keskittyä.

Puikot siis kilkattamaan!

5

Uusintoja

Viime aikoina on tullut tehtyä uusintoja aiemmista käsitöistä, tässä siis niitä.

Kaverin vauvalle virkkasin heinäkuussa converset, omalle tein sellaiset jo aiemmin (tämä yksi lisäys KyJyyn). Tosin synnärillä, kun rupesin kiskomaan converseja Neitosen jalkoihin, totesin, että jaaha, vaikka ohjetta noudatin, tulipa liian pienet. Koska kaverille oli converset jo postissa, pistin perään viestiä, että ei muuten sitten mahdu. Onneksi kuulemma uusi tulokas oli saanut pehmoelukan, jolle nuo tossut mahtui, eli ei ihan käyttämättömäksi jääneet.

KyJyyn tein toisen samanlaisen pipon tällä kertaa mustasta Isoveljestä ja ilman tupsua. Viikonloppureissussa pipo herätti ihastusta Äidissäni ja näin pipo saikin uuden omistajan heti kun langat oli päätelty.

Tykkään antaa lahjaksi jotain käytännöllistä ja hyödyllistä. Nyt oli lahjan antamisen paikka, joten ompelin muovipussituubin sekä kangaskassin. Kankaat ovat jämiä monien vuosien takaisista jakkuompeluksista ja muovipussit-teksti painettu vanhalle lakanalle, joten luontoakaan tämä lahja ei rasittanut.

Iloa uuteen viikkoon!

9

Pellavatakki

Ruskea pellavakangas odotti kangasvarastossani pitkään takiksi päätymistä. Tänä kesänä vihdoin sain suunnitelman toteutetuksi. Kaava takkiin löytyi Suuresta käsityölehdestä 2/2011, takin hihoihin tosin lisäsin pituutta. Vuoriksi ostin Eurokankaasta vaaleanruskeaa pilkkupopliinia. Mietinpä muuten, että miksi kangasta, jossa on palloja, kutsutaan pilkulliseksi, kuten Eurokankaan lappusessa luki. Ennemminhän se on pallokasta tai pisteellistä kangasta kuin pilkullista!

Pellava näytti kyntensä tässä työssä, nimittäin venyvyytensä ja vanuvuutensa suhteen. Siinä vaiheessa, kun vuorikangas ja päällikangas piti liittää yhteen, oli hyvin haastavaa saada pellava istumaan toisen kankaan kanssa niin, ettei se vedä. Onneksi Äiti sattui olemaan juuri tuon työvaiheen aikaan kylässä ja saimme helman asettumaan nätisti yhteen lähinnä niin, että minä seisoin takki päälläni ja Äiti neulasi. Tämä olisi ollut mahdotonta yksin ilman apuja!

Takista tuli juuri sellainen kuin toivoinkin. Sillä saa arkiasun näyttämään vähän juhlavammalta ja juhla-asun hiukan arkisemmalta. Toimii myös vyöllä sekä ilman.Takki on malliltaan sellainen, että se jää auki edestä, joten mahtumista ei tarvitse miettiä pitkällä tähtäimellä. Nappitakki mielestäni siis!

Mukavaa loppuviikkoa!

9