Karmean kassin hävitys alias meikkipussi

Olihan se kiva saada synnäriltä mukaan Libero-kassi, juu, mutta kyllä minä mietin, että mitä paketin värin valitsijoilla on liikkunut päässä. Myrkyn vihreä. Oikeasti. Minä, jonka vaatteet ovat villeimmillään tummanruskeita tai -sinisiä, tuo sammakkohenkinen kassi oli kauhistus. Kuitenkin hyvän materiaalin hukkaan heittäminen olisi tuntunut kurjalta ja kirpparilla tuskin tuo kassi olisi jatkanut elämäänsä, niitä kun on varmaan jokaisessa vauvaperheessä.

Samaan aikaan toisaalla. Jälleen löysin viikonloppureissulaukun pohjalta erään irtonaisen hammasharjan, dödön, hajuveden ja hammastahnan, jotka kuuluivat miehelle. Hänellä ei ole meikkipussia. Ollut koskaan (käsittämätöntä!). Tämän virheen korjaamisajankohdaksi valikoitui sopivasti Isänpäivä. Varastoista löytyi Marimekon sinistä Muijaa. Hajoitin Libero-kassin ensin osiinsa, minkä jälkeen kassi pääsi vuoriksi (pupun kuva peitettiin Muija-taskulla) ja vetoketjukin jatkoi elämäänsä. Meikkipussin teossa noudatin tätä ohjetta, tosin kokoa kasvatin hieman. Meikkipussin vastaanotto oli hupaisa: "Tää on meikkipussi. Mä oon mies. Mut niin joo, kyllähän mä tällasta tarviin." Ja näin kaksi ongelmaa korjaantui, ei ole enää reissussa hammasharjoja laukun pohjalla ja (omasta mielestäni) käyttökelvoton kapistus löysi uuden elämän - kauniin kankaan vuorina. Jes.

Ongelmanratkaisuhenkistä loppuviikkoa!