Ompeluseura!

On viime bloggailuista aikaa, vaikka ompelukone surraa ja puikot viuhuu. Uudet luokanopettajaopinnot ovat pitäneet minut kiireisenä. Positiivista kiirettä :)

Uudenlaisia tuulia elämääni on tuonut myös Ompeluseura. Eli kyseessä on Suomen Lähetysseuran hanke, jossa vanhoista kankaista tuunaillaan ja ommellaan uutta Tasaus-keräyksen hyväksi. Ompeluseura toimii talkoovoimin Helsingissä nyt syksyllä lauantaisin. Itselläni oli kunnia astua Ompeluseuran suunnittelijarivistöön.

Talkoolaisilta löytyy monenlaisia taitoja. Koska ompelukoneita ei aina välttämättä riitä tai joku tarttuu mieluummin virkkuukoukkuun kuin ompelukoneeseen, suunnittelin joulun odotuksen kunniaksi virkattavat lumihiutalekorvikset. Nämä valmistuvatkin aivan hetkessä. Hiutale on niin pieni, että se pysyy muodossaan pelkällä silittämisellä, tärkkäysoperaatioita ei tarvita. Lumisadetta nähdään siis ainakin korvissa, jos ei taivaalla.

Toinen suunnittelemani oli rintarossiheijastin. Lahjoituslaatikoista löytyi yllin kyllin vanhoja aivan ihania käsin virkattuja pitsejä! Niitä piti päästä käyttämään oitis. Ne ovat aivan liian hienoja laatikossa pitämiseksi, ne oli pakko saada esille. Mikäpäs sen oivallisempaa, kuin tuoda ne kaikkien näytille rintapieleen. Ja heijastin pitää huolta, että näyt varmasti.

Tällaisia syystuulia on elämääni puhallellut tänä syksynä. En malta odottaa ensihiutaleita. Yritän kuitenkin siirtää katseeni mustista niljaisista lehdistä kohti raikkaita syystuulia ja nauttia helposti hengitettävästä ilmasta! Raikkaita syystuulahduksia teillekin päin!