Sivut

tiistai 30. marraskuuta 2010

Kirjekuoria

Ajattelin olla vallan ekohenkinen tänä jouluna ja itsetehtyjen joulukorttien lisäksi tehdä itse myös kirjekuoret. Sehän olikin mukavaa puuhaa, kun oli hyvä telkkarisarja katsottavana. Niitäpä sitten tulee myös puotiinkin, kun innostuin sen verran, että joulukortteilusta jää yli. Tällaistaekoilupuuhaa suosittelen kaikille! Vinkki: Kaksipuolinen teippi on näissä puuhissa ehdoton!


maanantai 29. marraskuuta 2010

Huovutusinto

Käsityön didaktiikan kurssilla koulussa perehdyttiin huovutuksen saloihin. Olen minä sitä ennenkin tehnyt, mutta tietotaidon puuttuessa huovutus muuttui luovutukseksi. Nyt siis uusin vinkein ja vippaskonstein onnistuin huovutuksessa ja sain kaupan päällisiksi huiman innostuksen. Nyt sitten meidän keittiössä syntyy pannunalusia puotiin ja joulupukinkonttiin.

Ruusunnuppunen onnistui mukavasti!

Kaapissa on lojunut yhdet kauniit pitsivillasukat, jotka ovat niin puhki kulutetut, ettei niitä saa ehjiksi eikä ne enää tahdo lämmittääkään. Siispä leikkasin nuo pitsit irti ja huovutin ne tähän pannunaluseen. Nättiä, eikö?


Nämä tuli siis myyntiin puotiin! Jos kaapista löytyy omat rikkinäiset mutta nätit pitsivillasukat, voin ne tilauksestakin huovuttaa keittiökäyttöön!

Joululaulut soi ja joulukorttitalkoot aloitin keittiössä juuri. Jouluajatuksia sinnekin!

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Askarteluilta

Pistettiin pystyyn askartelupaskarteluilta koulukavereiden kanssa! Siinä oli meidän ruokapöytä käydä liian pieneksi, kun neljä naisihmistä pisti tuulemaan! Siinä lensi ideat, paperit sun muut. Tuumasimme, että tässä on ryhmän voima, kun sai jakaa ideoita ja mielipiteitä. Ja vähän juorutakin :)


Korteissa pitäydyimme ja niitä syntyikin aimo annos. Tässäpä muutama omista tuotoksistani.





Mukavaa on yhdessä puuhastella!

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Joulun odotusta

Tänä syksynä tuli olohuoneemme seinälle ikkuna. Tosin sellainen, josta näkee vain seinän. Ikkuna on aivan alunperin ollut mummolani eteisen ikkuna, josta se remontin yhteydessä siirtyi kolmisenkymmentä vuotta sitten perheemme mökin yläkerran ikkunaksi. Kun mökkiä sitten rempattiin vari vuotta sitten, vannotin äitiä säästämään tuon ikkunan ja sen parin. Niissä oikein näkyy käsinpuhaltamisen jälki. Ja näin, erinäisten kierrätysvaiheiden mukaan, se on nyt seinällämme. Se jatkaa mukavasti myös saman tilan vanhojen tavaroiden joukkoa, joista pitää bloggailla joku toinen kerta.


Joulu lähestyy jo, joten halusin tuoda vähän koristeita huusholliimme. Näinpä meidän ihana vanha ikkuna toimi mainiona kehyksenä joulunodotuksellekin. Ikkunalle pääsi viime vuonna tekemäni kuivatut omppukoristeet sekä pari vanhaa lusikkaa. Rakastan pieniä ja muodokkaita vanhoja lusikoita. Tällaisessa yhteydessä ne menee ihan joulukoristeesta. Katsotaan, mihin muualle keksin joulua täällä kotona tuoda!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Amigurumi - pikkuinen majava

Löysin tällaisen hauskan virkkauskirjan, Mia Bengtssonin Amigurumi - Virkkaa omat maskottisi. Sitäpä piti päästä heti kokeilemaan! Kyseessä on siis yksinkertaiset virkatut hahmot, joiden alkuperä on Japanissa.


Kirja on pieni ja helposti lähestyttävä. Tosin ohjeissa kehoitetaan pitämään lukua kerroksen silmukoista (hahmot tehdään spiraalinomaisesti eikä selkeästi kerroksittain), ja pidemmän päälle laskeminen alkoi tuntua uuvuttavalta. Tosin siitä pitää syyttää osaksi myös omaa perfektionistisyyttäni ja virhekammoani. Noh valmiiksi sain kuitenkin tämmöisen pienen majavan. Se on hassu ja valloittava. Se onkin penaalissani hyvän mielen maskottinani saamassa hymyn naamalleni päivittäin!


Kävin muuten viikko sitten Tallinnassa Ukkolan Akkojen järjestämällä käsityömatkalla. Vau, sinne kannattaa mennä varsinkin lankojen ja pellavan perässä! Karnaluks-niminen käsityötukku Tallinnassa on us-ko-ma-ton paikka, eli siis listalla paikkoihin, jonne on pakko päästä uudelleen. Jos aikoo ostaa suuria määriä lankaa, saa ne paaaaljon halvemmalla meren takaa. Suosittelen!

tiistai 9. marraskuuta 2010

Lautasliinat

Äitini syntymäpäivät oli tulossa ja veljieni kanssa kovasti pohdimme, mitä ihmettä antaisimme naiselle, jolla on jo kaikkea. Pidämme perheen yhteen kokoontuessa syödä hyvin ja kauniilta astioilta, niinpä päädyimme antamaan äidille lahjaksi kankaiset, pellavaiset lautasliinat. Työnjako oli köyhän opiskelijan kannalta mainio, kun sovimme, että veljet maksavat materiaalit ja minä ompelen. Ja tässä on lopputulos, 12 kauniin valkoista pellavalautasliinaa.



Tein liinoista reilun kokoisia, 40 senttiä kanttiinsa. Kulmat tein "upottamalla", jotta lopputulos olisi siisti eikä ihme mönttejä tulisi liinojen kulmiin. Äiti oli oikein iloinen lahjastaan. Nyt voi jättää hyvästit paperiserveteillekin!

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Lampunjalka

Olohuoneen lampunjalka näytti vallan honkkelilta. Lampunjalka kävi jo kerran pyörähtämässä kirppiskuormassa, mutta palasi takaisin. Tajusin myös himoni vanhoihin kirjoihin menneen liian pitkälle, kun kirjahyllystä löytyi liian monta ei enää lukemiskelpoista kirjaa, päätin yhdistää nämä huonot ostokset, honkkelilampunjalan ja palasiksi murtuvat kirjat.



Lampunjalassa on onneksi tukeva ja iso puupalikka, jolla jalka seisoo, niin siihen sain aseteltua kirjat. Kirjatkin olivat juuri passelin kokoisia! Vieläpä Quo Vadiksen pokkariversio oli niin osissa, että lampunjalka humahti sen väliin ilman suurempaa väkivaltaa. Ja sitten muutama kierros paperinauhaa, solmu ja valmis!



Nyt on taas kirjahyllyssä tilaa uusille hullutuksille ja honkkeli sai paikkansa olohuoneesta!

tiistai 2. marraskuuta 2010

Ompeluseura!

On viime bloggailuista aikaa, vaikka ompelukone surraa ja puikot viuhuu. Uudet luokanopettajaopinnot ovat pitäneet minut kiireisenä. Positiivista kiirettä :)

Uudenlaisia tuulia elämääni on tuonut myös Ompeluseura. Eli kyseessä on Suomen Lähetysseuran hanke, jossa vanhoista kankaista tuunaillaan ja ommellaan uutta Tasaus-keräyksen hyväksi. Ompeluseura toimii talkoovoimin Helsingissä nyt syksyllä lauantaisin. Itselläni oli kunnia astua Ompeluseuran suunnittelijarivistöön.

Talkoolaisilta löytyy monenlaisia taitoja. Koska ompelukoneita ei aina välttämättä riitä tai joku tarttuu mieluummin virkkuukoukkuun kuin ompelukoneeseen, suunnittelin joulun odotuksen kunniaksi virkattavat lumihiutalekorvikset. Nämä valmistuvatkin aivan hetkessä. Hiutale on niin pieni, että se pysyy muodossaan pelkällä silittämisellä, tärkkäysoperaatioita ei tarvita. Lumisadetta nähdään siis ainakin korvissa, jos ei taivaalla.



Toinen suunnittelemani oli rintarossiheijastin. Lahjoituslaatikoista löytyi yllin kyllin vanhoja aivan ihania käsin virkattuja pitsejä! Niitä piti päästä käyttämään oitis. Ne ovat aivan liian hienoja laatikossa pitämiseksi, ne oli pakko saada esille. Mikäpäs sen oivallisempaa, kuin tuoda ne kaikkien näytille rintapieleen. Ja heijastin pitää huolta, että näyt varmasti.



Tällaisia syystuulia on elämääni puhallellut tänä syksynä. En malta odottaa ensihiutaleita. Yritän kuitenkin siirtää katseeni mustista niljaisista lehdistä kohti raikkaita syystuulia ja nauttia helposti hengitettävästä ilmasta! Raikkaita syystuulahduksia teillekin päin!