Ensikosketus kirjansidontaan

Eräs ystäväni rakastaa vihreää. Törmätessäni mystisissä kangasvarastoissani vihreään nahkapalaan, tiesin, että siitä pitäisi tehdä jotain juuri tälle ystävälleni. Leikkasin niin ison suorakaiteen kuin suinkin sain, siitä tuli pussukka. Pienet ylimääräiset palat sain kirjasen kansiksi, ja kokeilin ensimmäistä kertaa ikinä kirjansidontaa. Lyhykäisen googlailun tuloksena sain tietää, että ilmeisesti japanilainen sidos olisi se helpoin. Selkeä ohje siihen löytyi täältä. Ei nyt tullut mikään maailman siistein, mutta ihan vänkää oli, taidan kokeilla joskus toistekin, ehkä vähän järeimmillä välineillä kuin parsinneulalla (se ohjeen suosittelema naskali olisi todella ollut tarpeen).

Eipä mene kauaa, että ulkonakin on vihreää. Uudenvuodenlupauksessani pyrin ajattelemaan positiivisemmin, joten jokainen harmaa ja loskainen päivä onkin minun mielessäni lupaus keväästä.

Toiveikasta päivää!